Pages

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Parempaan päin

Tänään on vappuaatto ja pitäisi sitä jotenkin juhlia! Ainakin ilmapallot lapsille! Hyvää appua siis!

Ehkä vähän vappuherkkujakin...?:)




Mutta onhan näitä kuulumisiakin!

Pääsin sen pahimman väsymyksen yli ja taas oli voimia vähän treenatakin. Maanantaina makasin sängynpohjalla kun oli tosi oksettava ja kylmänhikinen olo. Pakkasin lapset isänsä kanssa anopille kylään ja itse lepäsin  Melatoniinin voimalla yön ja seuraavankin yön. Enkä aamulla lähtenyt töihinkään seitsemäksi kuten normaalisti, vaan nukuin pitkään ja notkuin töihin omaa tahtiani autolla.

Eilen sitten oli jo senverran parempi olo taas, että teki mieli treenailemaan. Mies sitten ehdotti, että hän vie lapset ostamaan vappupalloja sun muuta ja mä pääsen salille, JEE!!!

Yläkroppa kokonaisuudessaan. Lämmittelyjä
- penkkipunnerrusta
- mavea
- penkissä vipunostoja vapaapainolla
- ylätaljaa
- rintalaitteessa
- kulmasoutu taljassa
- hauikset käsipainoilla takanojassa istuen
- ojentajapunnerrus, ranskalainen punnerrus tangolla (tärisee........)
- hauikset ja ojentajat taljassa
- olkapäät pystypunnerrus käsipainolla
- takaolkapäät vipunostot etukumarassa käsipainot...
- vatsoja, selkää omalla painolla

Ja taas treenin pointti oli sama, aluksi enemmän painoja vähemmän kertoja ja loppua kohden jokainen lihasryhmä rääkätään loppuun. Taljassa tein ojentajia ja hauiksia 15 toiston sarjoja jollain 15 kilolla eli aika pienellä.... oli kyllä melkoinen pommi! Nyt särkee kyllä jokaikinen lihas mun kropassa.

Näistä kuvista nyt ei näy muuta kun mun makkarat (kyllä, kädet tärisi niin etten saanut kuvaa tarkennettua) mutta kyllä siellä lihaserottuvuutta löytyy ainakin käsistä. Ihan totta! Jostain syystä mä muutenkin näytän valokuvissa paljon leveämmältä kuin livenä peilistä:D

Ja noi vatsamakkarat... voi ärsytys. Vaikka on lähes 7 kiloa tippunut niin tuntuu että vatsa on ja pysyy entisellään. Täytyis varmaan etsiä jostain Pilates-ohjaaja ja ruveta käymään treenaamassa keskikroppaa. Mullahan on taustalla jonkin verrankin pilates-harjoittelua ja osaan aika monia liikkeitä mutta tarvitsisin niihin rauhaa ja keskittymiskykyä. Eikä kaikkea vaan ehdi/jaksa. Pilatesta, kahvakuulaa, salia, pyöräilyä... aika on rajallista vaikka toisin toivoisinkin. Ja mun jaksaminen myös.


Eilen vaaka näytti 90.5. Nyt ollaan TOSI TOSI lähellä! Josko ensi maanantaina olisin kasikymppinen!










sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Painavaa asiaa

Olen ollut todella väsynyt taas viime päivät. Perjantaina vietin lasten kanssa koko päivän yksinäni iltaan saakka, eilen oltiin mökillä hommissa ja tänään taas lasten kanssa. Jokainen pikkulapsiperheen vanhempi tietää, että kun on tarpeeksi väsynyt ja tarpeeksi yksin lasten kanssa, niin ei se kovin kivalta tunnu ja mölyherkkyys muuttuu ja lopulta pienikin lasten kitinä tuntuu päätä räjäyttävältä. Olen nyt päättänyt näihin päänuppiasioihin (pääasiassa tuohon äitini tilanteeseen liittyviin) hakea keskusteluapua. Jotenkin ne asiat on niin isoja, että vievät vedon pois enkä jaksa reagoida oikein mihinkään muuhunkaan. En oikein edes tunne itseäni.

Tää koko talvi on ollut raskas ja jostain syystä tämä kevät vielä raskaampi. En ole yhtään löytänyt sitä semmoista viime vuoden draivia ja jaksamista. Kai se töihinpaluu on ollut suurin muutos. Valitettavasti on myös pakko myöntää, että toi lääkishaave ei ole edennyt ollenkaan niinkuin piti tämän keväänkään aikana joka aiheuttaa myös masennusta sillä rintamalla, että joudun töissä jatkamaan kunnes jotain muuta keksin. Tiedättekö mikä mun työssäni mättää kaikkein eniten? Hassu juttu. Mutta kun veronmaksaja maksaa mun palkkani, niin mä koen suurena puutteena sen että en palvele työssäni suoraan veronmaksajaa vaan teen kaikenmaailman muuta "sisäistä kehittämistä".

Mun kaikki voimani menevät töissä selviämiseen ja kotipäivinä kodin huoltamiseen ja perushommiin (ja netissä roikkumiseen, väsyneenä aina huomaan ajautuvani koneelle). Pyykit, siivoamiset, ruoat on asioita jotka on pääasiassa mun vastuulla. Ja vaikka ne ei olis, niin olen ihan rikkipuhki koko ajan. Sekin on nyt nähty, että ilman sitä melatoniinia mä en nuku öisin. Ikävämpi juttu sekin. Äidillä on uniongelmia ollut jo muutaman vuosikymmenen ja näyttää periytyvän. Toisaalta tuossa oli tuo SD-spurttaus ja tulihan siinäkin tuloksia. Kai se menee jotenkin näin mulla, että pystyn joitain viikkoja tsemppaamaan ihan täysillä, mutta sitten kroppa vaatii lepoa. .

Ruokailut on pysyneet jotenkin ruodussa ja yritän jaksaa polkea fillarilla töihin ja välillä tehdä jotain treeniä. Kaikkihan tietää, ettei väsyneenä oikein jaksa treenata. Ja tää väsymys on sitä luokkaa, että makaan sohvalla ja haukottelen.

Mutta punnitsin itseni kuitenkin ja iloinen uutinen on että paino pikkuhiljaa vajoaa koko ajan alaspäin. Jos jaksaisin täysin tehdä superdieetti extraa, niin varmaan pudotus olis enemmän ja tulis liikuttuakin. Mutta menee se onneks näinkin. Kun vaan sais vielä kerättyä voimia ja nukuttua! Hetkittäin tuntuu, että liukenen semmoiseen epätoivon kaivoon, mutta kyllä se taas menee ohi.

Lupaan nyt itselleni
1. Mennä nukkumaan ajoissa ja nukkua kunnon yöunet
2. Syödä taas hyvin ja säännöllisesti
3. Lopettaa tietokoneella/puhelimella jatkuvan surffaamisen ja ottaa vaikkapa kirjan siihen tilalle (tämi toki tarkoita bloggaamisen lopettamista:)
4. Hakea keskusteluapua
5. Reipasta liikuntaa omien voimien mukaan.
6. Muistaa taas rakastaa itseäni!

Nyt menen tekemään huomiset työeväät! Mukavaa alkavaa viikkoa!:)

torstai 24. huhtikuuta 2014

Jalkatreenit vuorossa ja sydämenasiaa


Selkä on pääsiäisen pihatöiden jäljiltä ihan jumissa. Kävin hierojalla ja hän sanoi että kaikki selkärangan ympärillä olevat lihakset on jumissa, joten niitä nyt veivataan auki. Ei hyvä, on vaivannut jo lauantaista saakka ja kipulääkkeillä välillä mennään..

Mitäs tässä muuten. No hierojan jälkeen ei tietenkään saa treenata, mutta kun taas ihana ystäväni puuttui peliin ja pyysi salikaveria, niin pakkohan se oli mennä. Jalkatreenipäivä sitten. prässissä meni 100 kg kanssa tässä viimeiset toistot:) Eiks ole aika päheet treenihousut muuten! Tää läski ei turhia kainostele! Kyykyt jätin selän takia tekemättä eli jalkaprässi, takareidet laitteessa, etureidet laitteessa, lähentäjät ja ojentajat. Aika hyvin sain piiputettua kuitenkin! Josko viikonloppuna uskaltaisi jo sitten tehdä vaikka rinta-kädet treenin jos selkää edelleen joudun varomaan. Ja tuli fillaroitua työmatkatkin tällä viikolla, joten olen ollut oikein reipas!


Tässä sitten näitä safkoja. Kukkakaalia... ja kukkakaalia. Tämän viikon ruoat koostuu siis kukkakaalista pääasiassa. Tässä on lohikastiketta ja alempana broiskua. Tänään kukkakaalin kanssa söin jauhelihakastiketta. Muuten esimerkiksi tämän päivän ateriat on
- aamupala rahkaa 200 grammaa, hieman mansikkasurvosta (ja makeutusainetta)
- välipalaksi proteiinipatukka ThinkThin (iherb)
- myöhäinen lounaaksi kukkakaalia ja jauhelihaa
- päivällinen ja iltapala vielä syömättä... todennäköisesti syön vain iltapalan ja rahkaa taas vaihteeksi....

Aloitin SD:n extran uudestaan maanantaina. Oli ihan pakko, kun koko viime viikko meni ihan pipariksi pääsiäisen vuoksi. Nyt on mennyt paremmin, mutta kyllä ne viimeiset pienet suklaamunat kovasti mua kutsuivat... onneks nyt nekin on syöty.

On ollut kovasti takapakkia ja olen jo hieman lannistunutkin. Case mun äiti on mennyt koko ajan huonommaksi. Äiti soitteli tuossa yksi päivä ihan sekaisin ja olin koko päivän tosi pahoilla mielin hänen jutuistaan. Tällä kertaa ei mitään syyttelyjä mua kohtaan, mutta tosi lannistavaa juttua. Vaikka tavallaan olen jo jotenkin sisäistänyt sen, että hänen loppunsa voi olla hyvinkin lähellä, niin kun hän siitä itse puhuu, se tuntuu pahalta. Heillä on perheen kanssa pahoja ongelmia ja musta tuntuu ettei äiti itsekään enää tajua, mitä on tekemässä tai vaatimassa muilta. Ja uhkailee mm. "häviän teidän kaikkien elämästä lopullisesti". Mä en voi auttaa hänen elämäänsä uuden perheensä kanssa, pääasiassa olen huolissani mun pikkuveljestäni. Ja kun on oma elämä ja perhe, niin en voi olla terapeuttina omalle äidilleni. Eikä äidin kunto ole enää hyvä. Olen epäillyt, että hänellä on bipolaarisen häiriön lisäksi joku rajatilahäiriö tai muu sekava. Liityin yhteen tukiryhmäänkin, jossa vastaavien omaisia.Äitihän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle just koska ei enää pystynyt töihin (pääasiassa toimistotyö) jossa sinnitteli ihan loppuun asti. Ja se tuntui olevan vähän kuin lopun alkua.

No, hormonitoiminta ei ole edelleenkään kunnossa. Vielä vuosi sitten kuukautiset tulivat säännöllisesti ja nyt ihan sekaisin. Mulla on toi kilpirauhashoito päällä mutta ei se taida auttaa. Sekin lannistaa, nuorempi on kohta 2,5 eikä vauvaa näy eikä kuulu. Olen välillä miettinyt sitä, että josko tämä olis tässä, mutta en vaan pysty ajattelemaan sitä surematta. Mulla on ihanat rakkaat lapset: tyttö ja poika, mutta ja meidän perheeseen mahtuu edelleen lisää lapsia.

Ja kaiken kukkuraksi sain eilen melkoisen tällin kun kuntamme päivähoitovastaava ilmoitti, ettemme saa lapsille päivähoitopaikkaa syksyksi. Nythän olemme hoitaneet perheen ja sukulaisten turvin lapset tämän talven, koska teen vain osa-aikaista viikkoa (jatkan sitä myös syksyllä) ja syksyksi mun oli ehdottomasti pakko saada 5v jo päiväkotiin, mielellään nuorempikin joka on melkein 3 syksyllä. Haimme kolmeen eri päiväkotiin emmekä päässeet yhteenkään. Nyt lapset sitten joutuvat perhepäivähoitoon, ellemme keksi jostain muuta ratkaisua tai ellen jää kotiin. Olen koko talven miettinyt, että olisko meidän poika pitänyt jo nyt olla päikyssä kun kaipaa hirveästi kavereita (käy kerhoissa ja puistoissa) ja nyt tämmöinen ilmoitus. Meitä oli muutamia perheitä, olisko ollut kolme, tällä alueella joille tämä ilmoitettiin mikä tietysti tarkoittaa sitä, että perhepäivähoitajille tulee hyvin vähän vanhempia lapsia eli silloin ei ole leikkikavereitakaan. Että semmoista.

Yritän tässä nyt jaksaa ja miettiä ratkaisuja näihin kaikkiin murheisiin. Onneksi on vapaapäivät taas ja ihanan aurinkoiset ilmat ulkona mistä nauttia!

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen hengessä

Voi kuinka mä voisin sanoa taas, että hyvin on mennyt koko viikko ja painoa pudonnut niin ja niin paljon. Voi kuinka voisin sanoa, että olen ollut pirteänä ja reippaana, treenannut ohjeen mukaisesti 4 kertaa viikossa + neljät aerobiset. Voi kun sitä ja tätä... vaan kun ei!

Tässä oli, kuten kaikki varmaan huomasi, munarikas pääsiäinen välissä tällä viikolla. Koko koti on täyttynyt suklaamunista, pienistä, isoista ja hurjan isoista suklaapupuista. Ja vaikka kuinka päiväsaikaan olen pysynyt ruodussa, tsempannut itseäni, niin viimeistään klo 01 kun esikoinen ensimmäisen kerran alkaa mmullaonpissahätäjanenätukossatkupotkuraivarit joista selviän jotenkuten, suklaa on liiankin houkutteleva. Siis ajatelkaa, mä selviän päivät jotta syön yöllä sitten?? Mitä järkeä?? Ja koska viime yönä esikoinen sai viiden aikaan uudet raivarit niin sain hyvän syyn tulla taas napsimaan suklaamunia. Mä siis yöaikaa torpedoin koko mun päivän saavutukset. Nyt olen ainakin päättänyt käydä hakemassa uuden setin sitä melatoniinia, jotta saisin nukuttua yöt. Melatoniinia ei vaan suositella jos harkitsee tai yrittää raskautta.

Pääsiäisen pyhät meni mökillä. Tehtiin hurjasti pihatöitä ja selkä sekä pakarat jumittaa. Me ostettiin meidän mökki 4 vuotta sitten. Kyseessä oli vanha rintamamiestalo Sauvossa hyvin lähellä Paimionlahden rantaa, on siis rantaoikeus ja rantaan ehkä n.500 metriä.

Tässä kuvassa näkyy tontilla oleva suuri rinne joka johtaa metsään. Tuolla me seistään rinteen päällä ja sieltä on muuten merinäköalatkin. Puiden välistä siis (eli ei kesällä).

Itse olen arkajalkaillut, mutta muksut lähti päättäväisesti kiipeämään tuonne ylös joten pakkohan se oli mennä perässä:)

Kasvi/perunamaa saatiin valmiiksi ja ensimmäiset siemenperunat multaan harson alle. Jäin miettimään jälkikäteen, että syönköhän mä vielä juhannuksenakaan perunoita...? No täytyy laittaa myös porkkanaa ja jotain muita juureksia. Vinkkejä? Mitä olis semmoisia kotimaisia juureksia jotka maistuisi myös lapsille (mielellään raakana). Omassa lapsuudessa syötiin naurista.

Tästä olis tarkoitus nyt saada kyllä satoa sen verran, että saataisin syksyllä pidettyä sadonkorjuujuhlat:)

Salaatteja varten teen vanhasta kompostikehikosta pari lavaa ja itse asiassa 4 vuotta sitten kyhäämäni kompostit ovat alkaneet tuottaa jo jotain. Seuraavaksi olis tarkoitus hakea hevosenlantaa.


Monta kertaa tulee mietittyä, että miten näitä lapsia saisi enemmän luontoon, mutta näkyihän se tuossa rinnekuvassakin että kirmaavat heti vaan kun pääsevät. Ja luonto (kuvassa kastemato) tulee myös lasten luo. Neiti huutaa "kastemato kuuntele minua, tässä sinulle ruokaa". Kun piti ottaa käteen, niin hyi hyi iik iik (ihan kuten äitinsä).

Tyttö on 2 ja kulkee metässä tosi pelottomasti ja hyvin. Ei paljoa kaatuile (eikä halua yhtään pitää mun kädestä kiinni, minä ite!!).

Oli muuten tyttönen reippaana auttamassa perunoiden laittamisessa. Tuli vissiin joku 20 metriä istutettua:) Ja monta monta kastematoa bongattiin!
Grilliruoatkin on hyviä. Olen pysynyt niissäkin koko ajan ruodussa (paitsi eilen oli tarjolla mutakakkua jälkkäriksi jota otin vähän). Runsaslihaisia nakkeja/makkaraa n. 100 gramman edestä ja loput salaattia. En tiedä, miksi grillikausi on jotenkin laihduttajan painajainen.. tää on hyvää just näin!

Jos haluaa jotain majoneesisalaattia niin Waldorfin salaatti on hyvää ja senkin keveydessä voi itse säätää vaihtelemalla majoneesin/kermaviilin määrää.
Paitsi kotimatkalla pysähdyttiin Hesellä. Oli muuten tämä Hesen hampurilaissalaatti tosi hyvä. Oikeastaan parempi kuin yksikään niistä muista salaateista. Hesen pihvit on hyviä, ei ihme että meidän nuorempi likkakin syö vain pihvin koko hampurilaisesta.

En kyllä yhtään osaa arvata, olikokaloreita paljon vai vähän.Otin kevyimmän salaatinkastikkeen ja käytin siitä alle puolet. Ei ranskiksia, mutta pekonia oli siivu...

tarjouskupongilla 6,50. Oli musta hintansa arvoinen.
Ja nää aamupalat, aamusta toiseen. Rahkaa, mehukeittoa ja marjoja/marjasosetta. Nyt on vähän smoothiekone ollut tauolla kun siitä hajosi toinen pullokin.

Ja tää sitä ihan perusruokaa, kukkakaalia, broiskua ja raejuustoa. Mikäs tässä syödessä, maukasta oli varsinkin kun heitin vähän tuorepestoa sekaan.





Tänäänpä piti mennä salilla, mutta koska puolisko oli mökillä (remppahommissa), niin pistin lapset päiväunille ja tein kotitreenin. Nappasin taas herttaisen peilikuvan ja ehkä vähän näyttää siltä, että kädet on saaneet muotoa. Tai sitten ei...




Käsipainot, painotanko, kahvakuula, steppilauta ja levypainoja. Kolme kierrosta, jokainen 2 kertaa. Ekalla toistot 15, toisella 20.Tunti siinä meni ja hiki oli. Joka kierroksen välissä parin minuutin tauko.


1. Lämittelyä kahvakuulan kanssa

2.Jalat: kyykyt, reisikoukistus lattialla, askelkyykyt, lantionnostot painon kanssa ja mavet. Kaikki painotangolla (22kg)

3.Yläkroppa: punnerrukset, rinnalleveto-pystypunnerrusyhdistelmä tangolla, lapojen rutistus kahvakuulalla, ranskalainen punnerrus+kapea penkki tangolla, hauikset tangolla

4.vatsat ja muut: askelkyykkyhyppy laudalle, jalkojen (ja pepun) nostot/rutistukset, selän nostot lattialla päinmakuulla kädet niskan takana, viparit sivulle ja vatsarutistukset saksimalliin eli vuorojaloin ristiin.


Yllättävän tyytyväinen likka. Ennen ajattelin, että on aina mentävä salille tekemään treeniä ja teinkin siellä aina vaan sitä samaa ohjelmaa. Mutta tällä varustesetillä (ainoastaan steppilauta on liian lyhyt penkkipunnerrukseen) saa tehtyä jo vaikka mitä kivaa. Eilen illalla ennen nukkumaanmeno suunnittelin jo taas uutta kotiohjelmaa.

Juoksulenkillekin pitäisi tästä lähteä. Kantapää on nyt puutarhahommista vaan vähän ärtynyt.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Ulos hus hus! Kahvakuulailua auringonpaisteessa!

Halusin aikanaan kahvakuulan itselleni juurikin sen vuoksi, että sitä on helppo kuljettaa mukana missä vain; purjeveneessä, mökillä, reissussa....

Mutta niin on vain tullut kuulailtua sisätiloissa koko tämän talven. Nyt on korkattu sitten kahvakuulat ulkona. Sää oli niin aurinkoinen ja lämmin. Takapihalla aidan suojissa sitäpaitsi ei paljoa tarvitse miettiä, mitä naapurit ajattelee. Kunhan aidan takana ei sentäs ole grillibileitä menossa:)

Huom! Mun kuvista ei sitten saa ottaa mallia. Tekniikkavideoita on Youtube pullollaan.


 Aloitin mukavasti kevyemmällä kuulalla etuheilautuksilla. 


Yritin tehdä 15 toiston sarjaa ja alkulämppäreitä teinkin vähän lyhyempinä sarjoina mitä nyt mieleen sattui. Tässä vaiheessa olikin aika kylmä ja takki oli tarpeen.


  Yhden käden heilautukset.Tuulipuku kinnasi vähän (varsinkin haaroista) joten oli vähän huono asento ja tuli rumaa kiertoa. Kyllä kuulailuun tarvitsee ehdottomasti olla joustavat ja hyvät trikoot.


 Mavea sitten isomman kuulan kanssa. Ilmeestä näkee jo, että tämä tuntuu:)
 Pystypunnerrusta yhdellä kädellä.
Kyykky- pystypunnerrus yhdistelmä.

Tässä välissä tein myös yhdellä jalalla maastavetoa sekä askelkyykkyjä, rinnallevetoja, tuulimyllyjä... ja aurinkokin rupesi paistamaan.


Lapojen kurtistus, molemmat kädet erikseen. Jossain kuulatunnilla tehtiin tätä liikettä ja on musta hyvä. Monesti salilla teen käsipainollakin tämän seisoen. Huomioi Crocsit, hyvä ote puuterassia vasten.



Loppuun tein punnerruksia, ojentajapunnerruksia, vatsoja kuulan kanssa ja ilman. Hiki tuli:)

Hyvää pääsiäistä!

Mulla vaaka näytti pääsiäisen kunniaksi 91 kiloa. Ei ole paljosta kiinni, että pääsen kultaiselle 80-luvulle.  Viikon päästä? Hurjaa <3

Treenit on taas olleet pyöräilyjä lukuunottamatta vähissä kun jouduin keskiviikkona taas hierojalle. Kahvakuula saapi kyytiä ja onhan tämän viikon juoksulenkkikin tekemättä:)

maanantai 14. huhtikuuta 2014

C3 Mix And Blender reklamaatio

Laitoin juuri menemään reklamaation täälläkin aikaisemmin kehumastani blenderistä. Vaikken ole edes pessyt astianpesukoneessa, niin laitteen kaikki tiivisteet ovat irronneet. Enää en edes tiedä mikä tiiviste kuuluu mihinkin. Ilmeisesti sen(kin) vuoksi smoothiet levisivät reppuun tänään.

Pikkasen harmittaa, ei ole edes kuittia tallella.

Onneksi markkinoille on nyt tullut paljon erilaisia samantyyppisiä blendereitä. Josko löytäisin jonkun muun kestävämmän.

Superdieetti Extra

Nyt se sitten alkaa. Paino on pysynyt jotakuinkin samana koko viime viikon mikä on varmaan ihan hyvä merkki.

Toissapäiväinen risteily, eilinen väsymys ja herkkuhimot joutuu nyt koville. Olen tiedostanut todella voimakkaasti, että sokeri koukuttaa minut hetkessä. Ja se on niin salakavalaa vieläpä, että ihan tiedostamattani löydän itseni herkkukaapilta. Eli kysymys ei ole edes aina tahdonvoimasta, vaan jostain vielä alitajuisemmasta. Toisaalta taidan olla riippuvaista sorttia, tupakkaankin jäin aikanaan todella pitkäksi aikaa koukkuun.

Extrassa on vähän löysempi ruokavalio (ainakin tässä alussa) ja treenit aika samanlaiset joten toivon kovasti, että tuloksia syntyisi edelleen.



Näistä kauniista ilmoista täällä etelässä nyt nautitaan pääsääntöisesti ulkona.

psst.. tänään levisi smoothiet työmatkareppuun ja olen hengannut koko päivän toimistotöissä urheiluvaatteissa. Jopas oli huono tuuri. Annan palautetta tuonne c3 mix-firmaan.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Vaapalauantai, pitkästä aikaa:)

Tämän kuvan voimin alkoi eilinen. Olin no niin kyllästynyt jatkuvaan arkeen (lasten jatkuva huutaminen ja tappeleminen), ja kun ainoa vapaahetki koostuu joko työpäivästä tai kuntosalista, niin... no keräsin koolle tärkeimmät ystäväni ja varasin meille päiväristeilyn.

Kaikki toki yhtä väsyneinä lähdimme aamulla taksilla terminaaliin ja vietimme päivän syöden(!) ja juoden, sekä hyviä keskusteluja keskustellen. Miten rentouttavaa ja.. no illalla ei kyllä huvittanut tulla kotiin. Mutta tultava oli. Tämmöisiä juttuja pitäisi olla enemmän. Tuntuu vain, että nykyään ajan mukaista on koteloitua sinne perheen ja arjen sisälle.Onneksi mulle on siunaantunut ystäviä, jotka innostuvat:)

Tänään oli vuorossa sitten esikoisen kerhon esitys perhejumalanpalveluksessa ja kävin todella, todella pitkästä aikaa itsekin ehtoollisella (ja annoin papin siunata esikoiseni). Tuntui hyvältä. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkolla kahvitarjoilut ja jätin sitten pullan sinne kahvipöytään. Sitten käytiin vielä parin noidan kanssa kiertämässä lähitalot ja saatiin mukava saalis. Ihmettelin kyllä vähän, miksi ihmiset eivät avaa ovea. Ehkä 20-30 prossaa ovista aukesi (on rivitaloja) vaikka pihat oli täynnä autoja.. kaikkiko on päiväkävelyllä? Harmitti lasten puolesta. Mutta oli se saalis lopulta ihan hyvä. Ne jotka avasivat oven, olivat selkeästi varautuneet isompaan virpojamäärään jota sade sitten verotti.

Katselin tuossa Too Big To Be Me- Annan blogia ja siellä oli taas vastaavasti oltu jossain fitness-tapahtumassa. Kyllä se olisi ihan kiinnostavaa käydä semmoisissakin tapahtumissa. Ehkä enemmän kuitenkin olisi se crossfit tai painonnosto kiinnostanut. En tiedä, olisihan se kivan rentouttavaa vaihtelua sekin. Ja Anna on vaan niin kaunis, raskaana hehkuu vielä enemmän. Pidän Annan blogista (aina en ole pitänyt, varsinkin silloin alussa kun hänellä oli se pahin bikinifitness-himo) nykyään tosi paljon koska se on muuttunut elämänläheisemmäksi ja ajatusmaailma hyvin samantyyppinen mitä itselläni.

Koska olen pähkähullu, ja eilisen jäljiltä väsynyt (ja ehkä hieman krapulassa), niin päätin sitten kokeilla Superdieetti Extran uusia treenejä. Kotitreeni oli ihan tappo (mulle), joten tein vain yhden kierroksen (kolmesta) sitä ja vaihdoin heidän kahvakuulatreeniin jota jaksoin kaksi kierrosta (neljästä).

Jotain 40-50 minuuttia siinä meni, joten ihan hyvät harjoitukset. Nyt tuleekin taas tauko kun huomenna alkaa työputki. Kuvassa on mun tärkeimmät tykötarpeet tänään.




Tässä hehkeä blondi eilen. Pahoittelen kuvan suttuisuutta ja muutenkin olin jo meikit pessyt pois. Paita oli Hennesiltä normaalikokojen(!) osastolta ja minusta todella kaunis, tuommoinen pitsikaulus. Tukasta olen alkanut jo tykätä, on mun näköinen. Vaikka painoa on pudonnut vain sen 5-6 kiloa, niin kevään myötä ruma ankanpoikanen on kuoriutunut edes vähän vähemmän rumaksi (ei nyt sentään joutseneksi:-).



torstai 10. huhtikuuta 2014

Kevään ensimmäinen "juoksu"lenkki.


Otettiin vähän haastetta tuolla superdieetin laihdutusryhmässä. Haastoin porukkaa juoksemaan (lupasin itsekin heti kun painoni alittaa 90).  Valitettavasti paino ei ole vielä alittanut, mutta yhden toisen kokemuksen perässä päätin mäkin lähteä. Buranaa ensin ettei toi plantaari faskiitti vaivais ja kuteet niskaan.

Vanha juoksupuku löytyi kaapin pohjalta:-)
Pistin muksut ottamaan pari kuvaa;-)

Tässä läski lähtee. Aluksi en edes ajatellut että juoksenko ja kävelenkö välillä enkä edes miettinyt matkaa. Kännystäkin loppui akku (enkä ole edelleenkään saanut sykemittaria) joten en saanut arvioitua aikaa(kaan). Puoli tuntia siinä tuli ja viimeiset 200-300m vedin HIIT-tyyppisesti kovaa yhden lampunvälin ja hitaammin 2 lampunväliä. Tuntui hyvältä ja viimeisellä lampunvälillä tuntui, että ihankuin lentäisin...:)

Matkaa kesti karkeasti n. 3.5 km ja aikaa vähän vajaa 30 minuuttia. Keskinopeus jotain 7-7.5km/h. Olisin päässyt varmasti hieman vauhdikkaamminkin jos olisin valinnut reitin toisin, tuossa on aika kova ylämäki jossa hyydyin. Oli kivaa:-)

Nappasin kuvan mun tukasta. Siis tämä juurikasvu on erikseen värjätty. Jep.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Kahvakuulailua pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa nappasin kuulat taas ja tein 35 minuutin treenin. Tein sen nyt pidemmillä toistoilla (20), 5 eri liikettä peräkkäin ilman taukoa. Sitten pieni tauko ja uudestaan. Sykkeet nousi kyllä tosi kovin. Tein aikaisempaa isomman osan liikkeistä vieläpä sillä 12 kilon kuulalla, joten huomenna varmasti on lihakset kipeät:)

Eilen ja tänään on työmatkapyöräilty reippaasti. Uudet kesäkumit rullaa tosi hyvin ja tänään kova vastatuulikaan ei tuntunut missään! Kehuin miehellekin niitä renkaita. On varmasti kuntokin talven aikana kohonnut.

Tukkaan olen nyt totutellut eikä harmita niin paljoa. Viikonloppuna ollaan lähdössä naisporukalla päiväristeilylle ja olen kyllä odottanut tätä reissua jo monta viikkoa. Rokkitukan kanssa:)

Työviikko on taas ohi, hyvä niin.

Aurinkoisia päiviä!

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Miksi?

http://laihdutusmatka2014.blogspot.com/‎- blogissa oli postaus aiheesta, että mitä aikoo/haluaa/fiilistelee tekevänsä kun on laiha. Jäin sitä aika paljon miettimään, että mikä se laihuuden itsetarkoitus loppujen lopuksi on mullakin.

Meidän SD-ryhmässä moni puhui ihanasta kropasta, kuinka se on tärkeää. Monella liikalihavuudesta johtuvat sairaudet pakottavat laihduttamaan.

Mulle tällä hetkellä ensisijainen tavoite on saada hyvä kunto ja sitä kautta jaksaminen. Jaksaisin temmeltää lasten kanssa ihan eri tavalla jos painoa olis jalkojen päällä vikka 15 kiloa vähemmän. Haluan myös olla lapsille hyvä esimerkki, urheilullinen ja toisaalta näyttää esimerkkiä terveellisestä syömisestä. Kun katson isoäitiäni, äitiäni ja itseäni peilistä, on ihan selvä että lapsillakin on riski tulla ylipainoiseksi. Enkä halua heille lihavaa lapsuutta jonka itse osittain jouduin kokemaan. Ja haluan vanheta terveenä.




Se tarkoittaa, että mun on pakko muuttaa ruokavaliotani - lopullisesti. Aika raadollista on, että tällä SD:llä sain vihdoin painoa putoamaan, eli enpä paljoa tätä enempää voi syödä jatkossakaan. Olen kuitenkin ollut aina herkkutelija-tyyppiä, eli semmoista ettei tarvitse kantaa kauheasti huolta syömisestään. Joskus tätä jatkuvaa vahtimista jaksaa paremmin, joskus huonommin. Jotkut asiat ovat jo iskostuneet kyllä tämän 1.5 vuoden aikana jo hyvin aivoihini (esim. lautasmalli).

Toinen asia on oikeasti kova kunto. Haluan lihaksia ja niin hyvän peruskunnon, että jaksan tehdä juoksulenkkejä. Tykkään liikkua luonnossa, mutta vain juosten. Kävely (paitsi tuntureilla ja tietysti lasten kanssa) ei ole vaan mun juttu.










Ja se voima.The Power. Mikään litku en halua olla. Mutta en mä näe voimaa oikein semmoisenakaan, että aina pitäisi siellä salilla juosta, vaan ne elämäntapamuutokset pitäisi saada semmoiseksi että kroppa pysyis kunnossa. Miksi voimakas? Lihaksisto pitää kropan kasassa, ryhdin kunnossa ja silloin jaksaa tehdä vaikka mitä paremmin. Kiivetä tunturiin tai vaikkapa hypätä laskuvarjolla (ei, en aio). Tai vaikkapa tanssia. Ei mua siltikään mikään fittness-kroppa ihastuta enkä semmoisesta haaveile.


Miten? No tietysti kokonaisvaltaisesti liikkuen. Salia, juoksua, funktionaalista, kahvakuulaa... jokaista oman maun rajoissa. Ja ruokailut, ne pitäs saada menemään nykyisen mukaisesti. Olisko vuoden 2014 lopussa jo saatu jotain kunnolla aikaiseksi?



Haluan niin kovasti vaan voida hyvin. Jotta turvotukset ja läskit olisi poissa tieltä, mieli valoisa (mikäs siihen auttaa?), hormonitoiminta pelaisi normaalisti ja ennenkaikkea jaksaisin, jaksaisin, jaksaisin... eikä tulisi tämmöisiä kausia ettei jaksa mitään.

Välillä kyllä tuntuu, että olisi aika paljon pääkopankin sisällä vielä työstettävää. Kyllä on kuitenkin isoja arpia vieläkin lapsuudesta jäänyt.

Miksi te?

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Uusi tukka ja uudet kujeet


Huh huh, tänään on ollut haipakka päivä. Aamupalasmoothien jälkeen en ehtinyt syödä mitään ennen iltakahdeksaa, jos ei muutamaa protskupatukkaa lasketa. Ihan jo harmitti mutta joskus tää on tämmöistä. Töiden jälkeen hipsasin kampaajalle...

Työkaveri opiskelee kampaajaksi ja jo toisen kerran menin hänen kammattavakseen. Tarkoitus oli saada vaaleita raitoja ruskeaan tukkaani. Semmoisia hieman isompia raitoja sinne ruskean sekaan. Tukka oli jo kasvanut tosi pitkäksi ja vanhat ritkin haalistuneet eli tästä lähdettiin.

Tyveen laitettiin tyhiväriksi tummempaa ja sitten aloitettiin raidoittaminen.  Siinä meni lähes kolme tuntia koko hommassa kun lopulta saatiin vielä vähän leikattuakin.
Lopputulos oli kuitenkin vähän erilainen, mitä halusin. Halusin olla brunette jolla vaaleita raitoja ja sen sijaan olen nyt...


Ihka ehta blondi!!

Hyvin harvoin olen elämäni aikana ollut tyytyväinen kampaajalle. Enkä ole ihan nytkään täysin. Tämä tuhkanvaalea on aika kylmä väri eikä sovi mulle ollenkaan ja sitä vaaleaa tuli aivan liikaa kun piti olla vain raitoja (idolini tukan kanssa on hän).  Muutamia vuosia sitten mulle kampaaja teki kans tämmöset kylmät raidat ja todettiin ettei sovi mulle. No taitaa tuo kampaajalla käyminen olla aina semmoista arvausleikkiä.

No, kaippa tähänkin tottuu. Ja täytyy varmaan korjata jossain välissä lisäämällä vähän tummempia raitoja.

Viikonlopun ruokakuvia...

Maustamatonta jogurttirahkaa, mustikoita ja cashew-pähkinöitä. Myönnän, ettei mennyt alas ilman pientä määrää makeutusainetta toi jogurtti. On aikas tujua joo tuo Lidlin jogurttirahka.
Palasin takaisin parsakaaliin, jauhelihaa ja raejuustoa. Ihan perussettiä.

Välipala:  kahvia, puddingia ja Divaani. Olen niin koukussa noihin puddingeihin!

Ja pudding maistuu...herkulliselta. Slurps! Tästä muuten näkee mun aikaisemman tukanvärin ja sen, että kyllä se vaan tummempi on mun juttu enemmän kuin tommoinen kylmä tuhkanvaalea.










Kaikkien herkkujen keskellä kävin eilen kokeilemassa TRX-tuntia. TRX on siis katosta roikkuvien hihnojen varassa tehtävää treeniä omalla painolla. Lankkuja monella eri tavalla, punnerruksia, kyykkyjä, you name it. Moni liike on tuttu pallojumpasta ja muutamassa oli vähän hassuja variaatioita. Tosi rankkaa, mutta jostain syystä ei satu missään. Sen sijaan vieläkin perjantainen salireissu tuntuu jaloissa ja ojentajissa:)

Ja tuli vedettyä kävelyretki kampaajalle melkoisella vauhdilla, melkein menee superdieetin aerobisen puolelle kun ihan hiki tuli. Paitsi että superdieetti loppui eilen.... ja minä olen edelleen ruodussa:)

SD:n viimeistä loppupainoa en ole vielä punninnut kun taas on ollut "muutama" vessavapaa päivä. Mutta varmasti ihan lähipäivinä saadaan tulos. Sitä odotellessa...:)

Nyt on hyvä tsemppi päällä!

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Treeniä ja arkea...


Lasten kanssa tehtiin pääsiäiskortteja. Näin meillä valmistaudutaan pääsiäisen viettoon:)

Nämä pienet puput on painettu sormiväreillä niin, että vain kaksi sormea on maalattu. Isompi sitten liimasi silmät ja leikkaamani rusetin. Pienemmät puput on tietenkin neidin ja isommat puput on isoveljen:)

Vaikka tämä viikko meni vähän mahataudissa, niin on ehditty elää vähän "koti-elämääkin". Kun on kotosalla lasten kanssa ja ylimääräistä aikaa, niin on pakko keksiä jotain kivaa tekemistä.

Tosi freshinä ja hikisenä salin jäljiltä
Tänään vihdoin tunsin oloni niin järkeväksi, että päätin lähteä salille kokeilemaan fitfarmin treeniä oikein kunnolla. Huh huh. 20 toiston settejä, kierroksia toisensa jälkeen... oli ihan koko ajan täysi hiki. Ei ole varmaan koskaa tuo oma treeni tämmöistä hikeä tehnyt. Ainut mikä jäi vähän tyngäksi, oli nuo vatsat. Oli muuten ihan pakko todeta, että käsissä hieman "lihaserottuvuutta" eli esim. pystypunnerruksessa näkyy ojentajat...edes ihan ihan vähän:)

Tänään treenasin ihan yksinäni ja tuntui sekin hyvältä. Ja kehtasi ajaa yhden äijänkin pois penkiltä istuksimasta että pääsin tekemään askellusta.  Semmoinen tunti ja 15 minuuttia meni melkein täysin putkeen, 5 2 minuutin taukoa ainoastaan.






Vatsamakkarat ne vaan röllöttää
Tässä pari kuvaa. Kyllä se on vaan niin, että läskinä pukeudun salilla kuitenkin ihan normaalisti...niinkuin ne hoikemmatkin pukeutuu. On tärkeää nähdä peilistä, että tekee liikkeet oikein ja sitäpaitsi...no mä nyt vaan tykkään. Inhotkoon muut mun vatsamakkaroita kuinka paljon lystäävät, mutta just nyt ne on osa mua enkä kauheasti jaksa verhota niitä...

Otin muuten eilen vertailukuvat fitfarmille. Siellä pyydettiin lähettämään kuvia ja saattoi saada palkinnoksi ilmaisen SD Extran. No mäpä lähetin ne kuvat (laitan ne tänne blogiinkin tuonne "lukemat"-osioon) ja SAIN sitten sen Extran. Alkaa 14.4 eli tässä tulee vähän taukoa ja 12.4 alkaa se risteilykin. Olen ihan täpinöissäni. Extrahan itsessään on halvempi eli sen 39 euroa, mutta rahaa se on sekin kun olen näin köyhä nykyään.  Ihan huisin hienoa!
En tiedä millaiset treenit sieltä tulee. Itse asiassa olen luvattoman vähän fitfarmin treenejä tehnyt. Kotona pari-kolme kertaa ja salilla nyt kaks kertaa. Jotenkin noi omat on tuntuneet turvallisemmilta ja toisaalta viime viikko + tämä viikko on olleet aika treenittömiä.

Tällä viikollahan kävi niin, että maanantaina rullasin töihin, ti-ke olin vatsataudissa, to toivuin mutta kävin metsälenkillä (ryteikössä) ja tänään sitten salilla. Eli aika vähän kun pitäis neljä aerobista ja neljä salitreeniä tehdä. Mutta niinhän ne sanoo, että 80% laihdutuksesta on ruokavalio ja 20% liikuntaa.

Niin se vaan on.


Juu, on vähän näitä kesäjuttujakin jo ruvettu tekemään. Jotta sais omia vihanneksia (paprikaa, tomaattia, ruusukaalia, yrttejä) niin pitää laittaa taimet multaan. Sain loistoidean istuttaa kananmunakennoihin, toki samantien tajusin että kennot on aivan liian pieniä:)






Auringonkukan taimia. Tää on ihan mun ykköskukka ja aion laittaa näitä sekä mökille, että tänne rivariin.

Mun toisessa kotimaassani, puolassa, silloin kun olin pieni, myytiin auringonkukkia ihan torilla ja niitä sitten lapset napostelivat eli siemen kerrallaan... vähän samalla tavalla kun herneitä. Ja kukat oli isoja, pään kokoisia. Nämä on vähän pienempiä ja semmoisia jotka tekee monta kukintoa. On paljon muitakin kukkasia tuoksuherneestä ja petuniasta alkaen:)

Noniin, lykkään ne muutoskuvat tuonne ja sitten syömään iltaruokaa.

Mukavaa viikonloppua! Ja tulkaa tykkäämään siitä fb-sivusta, laitan sinne muitakin juttuja blogin ulkopuolelta:)




tiistai 1. huhtikuuta 2014

Facebookissa

Sain vihdoin ja viimein viimeisteltyä tuon blogini facebook-sivun.

https://www.facebook.com/pages/Äiti-tahtoo-kuosiin/286782908142345

Eli minua voi jatkossa seurata myös sitä kautta:)

Ja käykää osallistumassa arvontaan täällä "Laardi sulaa"- blogissa.
http://laardisulaa.blogspot.fi/2014/04/arvonta.html?showComment=1396444280713#c6834322787373930639



Niin mun tuuria....

Eilen kehuskelin jo kuinka kivasti rullaa pyörät sepelittömällä pyörätiellä ja kun nastatkin saatiin pois. Ja illalla sitten ykä tulikin kylään. Positiivista on tietty se (heh) että aamuinen punnitukseni näytti alimman luvun koko tämän blogin olemassaolon aikana eli 91.2 kg. Parempi varmaan jättää tämän viikon punnitus pois listalta:)

Makaan siis kotona ja voin huonosti. Nestettä yritän juoda mutta koko ajan kramppaa ja väsyttää. Viimeinen viikko superdieettiä menee nyt pieleen. Taas. Kerran. Niin mun tuuria. Jatkan kyllä ensi viikonkin.