Pages

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Sattuu!!!

 
Pari "tunnelmakuvaa" tähän aluksi. Moni tietääkin, että meillä on aina perheen nuorin nukkunut perhepedissä. Ensimmäisen kohdalla kokeilimme pinnasänkyä, toisen kohdalla vielä laitoimme sen ja oli käyttämättömänä lähinnä vaatesäilytyspaikkana. Tämän kolmannen nuppusen kanssa emme edes enää vaivautuneet kasaamaan pinnistä, joka onkin jossain varastossa odottamassa uutta omistajaa.

Mikä perhepedissä on "se" juttu, joka meillä on ollut niin tärkeä, että vielä kaksivuotiaskin nukkuu vanhempien välissä?

Tietysti imetyksen kannalta on helpointa pitää vauva vieressä, yöllä nälän iskiessä (jota meillä on satunnaisesti ollut kaksivuotiaaksi saakka kaikkien lasten kohdalla) olen vain kääntänyt kylkeä ja tyyppi on joko saanut tai ottanut maitohuikat ja jatkanut uniaan.

Toinen tärkeä asia on tietysti se läheisyys. Ihminen, monen muunkin nisäkkään tavoin, huolehtii jälkeläisistään ja pyrkii pitämään ne erityisesti yöllä lähellään. Minulla on ollut aina se "vaisto" tähän juttuun, vaikka en ensimmäisen lapsen kohdalla ehkä kaikkia asioita tajunnutkaan ja yritin tosiaan sitä omaa pinnasänkyä ja pullonukutuksia. Ne ei vaan koskaan tuntuneet oikealta, tämä ratkaisu taas on aina tuntunut oikealta. Oikealta tuntuu myös se, että tietyssä vaiheessa lapsi siirtyy sitten pois vanhempien sängystä ja tähän mennessä se on tapahtunut siinä 2-3 vuoden välissä. Voi kyllä olla, että tämän viimeisen kanssa se venyy......

No mutta tämä kuva kertoo siis siitä, miten nyt kaksivuotias aamulla pyytää kainaloon kun haluaa vielä jatkaa unia ja olla liki. Me torkutaan sitten aamun viimeiset unet kainaloiseni kanssa <3 Isänkin kainalo kelpaa joskus, mutta juuri nyt typy on kyllä aika kiinni äidissä.


  
Mutta tosiaan. Jotta kukaan ei ajattelisi, että tässä jotenkin yritetään jatkaa lapsen vauvana pitämistä, niin haluan kertoa että meillä kyllä kannustetaan lapsia ja tätä kaksivuotiastakin, oma-alotteisuuteen. Minulla ei ole hermoja eikä taipumustakaan enää hyysätä kaikissa asioissa vaan pieni saa isompien kanssa (ja tekeekin, semmoinen tänttähäärä päivisin on) tehdä paljon asioita. Viimeksi hän keksi miten roikkua noissa meidän renkaissa, jotka isommille ostin joululahjaksi.

Minulla ei ole myöskään tapana kuljettaa rattaissa eikä kantaa, eli tytöt on saaneet pienestä asti kyllä ihan kävellä (tai siihen astihan meillä oli kantoliina kyllä käytössä ennenkuin kävelemään oppivat). Esikoinen oli semmoinen kuljetettava tapaus ja anoppi varmaan vielä 5-vuotiaana vei häntä rattaissa kun ei jaksanut kävellä. Meillä mennään reippaasti ja 2v tulee aina muiden perässä, isosisarukset auttaa sitten vaikkapa kaupan parkkipaikalla kun itsellä kädet täynnä ostoskasseja. Ainoa poikkeus kantamiseen on metsäretket, eli silloin mulla saattaa olla kantoreppu mukana. Kannustan siis reippauteen ja oma-alotteisuuteen ihan pienestä saakka! Koululaista joudun taas patistamaan kaikkeen!

Mutta olihan tässä muutakin asiaa, kuten otsikon Sattuu!!! Oltiin nimittäin viikonloppuna kaverin kanssa tuolla Skanssin kauppakeskuksessa paikallisen saliyrittäjän järjestämällä ilmaisella suomipump-tunnilla. 

Eli juuri kun kirjoitin edellisen postauksen siitä LesMills:n Bodypumpista, niin päätin samantien mennä kokeilemaan pitkästä aikaa (olen käynyt suomipumpissa kerran varmaan 5 vuotta sitten) tätä "kopiotuntia". Eihän se mikään kopio tietenkään ole, kun on ihan omat musat ja hyvinkin erilainen treeni. 

Enpä tässä voi muuta sanoa, kun että eilen takareidet ja ojentajat huusi hoosiannaa, tänään sisäreidet ja ojentajat särkee edelleen. Aion silti tehdä pumpin todennäköisesti jo tänään (mies on työmatkalla ti-to ja perjantaina menee töiden jälkeen keikalle joten mulla ei loppuviikolla ole enää vapaata).

Tunti oli 45 minuutin tunti ja lihasryhmät meni tosi oudossa järjestyksessä, joten en osannut oikein varautua oikeilla painoilla. Taas huomasi sen, että yläkroppa ja jalat on treenimääriin nähden kohtalaisessa kunnossa, mutta vatsalihakset on aivan romuna. En siis pystynyt, enkä jaksanut tehdä sarjoja loppuun, jouduin koko ajan pitämään taukoja varsinkin alavatsalihasten kanssa. Ja sanon siis tämän nyt, että minulla ei ole koskaan elämässäni ollut vatsalihakset näin huonot, ei ihme että selkä kipeytyy jatkuvasti.



Asioilla on onneksi puolensa.  Olen ollut laiska vatsojen kanssa, sen myönnän ja vähän olen jännittänyt että onko ne edelleenkään palautuneet synnytyksestä. Nyt sain rohkaisua, että rupean kunnolla tekemään niitä, aika nopeasti tuloksia varmasti tulee.

Tuo järjestäjä on siis tosiaan paikallinen yrittäjä, olen joskus kauan sitten käynyt heidän tunneillaan ja siellä on jotain ihan mielenkiintoisia tunteja. Itse haikailen vieläkin edelleen niiden LesMills-tuntien perään, joten sen vuoksi en ole vakkarijäsenyyttä koskaan ottanut.

Mutta siis oli kyllä mukavaa ja harkitsen jonkunlaista jäsenyyttä nyt. Tällä hetkellä tilanne on vaan se, että tämä on ainoa paikka jossa on lapsiparkki.

Valitettavasti vaan mitä tuossa jumppa-aikataulua katselin, niin yksikään jumppa ei osu mun menojen kanssa yhteen. Tärkeintä kun olisi, että esikoisen harrastusten kanssa menisi limittäin joku jumppa jolloin voisin viedä esikoisen, heittää lapset lapsiparkkiin ja mennä jumpalle.

Tilanne on nyt kevään ollut se, että olen lapsissa kiinni kolmena iltana viikossa vähintään puoli seitsemään ja neljäntenä iltana on mulla tanssitunti.  Lauantaina tuolla ei ole jumppia eli sunnuntai jäisi ainoaksi järkeväksi. Kuntosalista en maksa sitä summaa mikä tuolla on kuukausimaksu, kun nimenomaan haluaisin jumpille.  Puoli seitsemältä en lähde ajamaan 10 km johonkin satunnaiselle jumpalle, jos se ei ole mielenkiintoinen, vaan teen sitten kotona tms. Tämän kevään siis olemme eläneet keskellä ruuhkavuosia.

Onneksi alkaa pian kesäloma ja lasten harrastusten kesätauot, osa onkin jo alkanut!

Menkäähän kokeilemaan Turun seudulla asuvat jos tykkäätte suomimusasta!!




2 kommenttia:

  1. Miten perhepedissä löytää aikaa parisuhteelle? Mieskin tarvitsee läheisyyttä, ei pelkästään lapset..?

    VastaaPoista
  2. Luulin vastanneeni tähän, no en kai sitten...?

    Kyllä läheisyyttä perhepedissä saa ja voi antaa aivan yhtä lailla, kuin ilmankin, keinoja on monia. Monet tuntemani perhepetiläiset on monilapsisia. Meillä nyt on erilainen tilanne kaikenkaikkiaan, perhepeti on varmaan ainoa syy että miehen kanssa edes nukutaan samassa sängyssä (mies kuorsaa niin, että jos typy ei olis siinä vieressä, nukkuisin varmaan sohvalla).

    Ja siis perhepeti on aivan yhteinen päätös, joskus puolisen vuotta sitten kysyin lasten isältä että joko tämä nuorimmainen sais muuttaa isosiskon huoneeseen, vastaus oli ehdoton ei ja perustelutkin sain!

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!