Pages

torstai 23. maaliskuuta 2017

Tässä on nyt niin monenlaista

Tuntuu, etten saa yhtään aikaiseksi kirjoitella tänne. Toisaalta ei ole paljoa kirjoitettavaa, väännän 10-12 sivun pituista esseetä tuulivoimasta, ja väsymys vaivaa koko ajan. Mielessä pyörii edellisen postauksen asiat ja vähän mietityttää myös töihin palaaminen ensi syksynä. Miten saan sovitettua työnteon, perheen ja opiskelun yhteen.

Sossuasiat on jotenkin edenneet. Mies kävi juttelemassa, mun vuoro on muutaman viikon päästä. Tänään kävin perheneuvolassa myös juttelemassa ja avautumassa, miten tästä pääsisi eteenpäin. Välillä on ihan pirteä ja toiveikas olo, mutta sitten taas lamaannun. Taisin olla todella uupunut vuodenvaihteessa, näin jälkeenpäin muistellen ihme, että jaksoin tallata eteenpäin. Tämä valitettavasti näkyi taas painossa joka napsahti pari kiloa ylöspäin.

Mutta se siitä, elämässä on nyt vähän muutakin. Pistin ruokavaliota taas parempaan kuosiin. Paastosokereita mittaillessa ei näyttänyt kovin hyvältä ja oli pakko tiputella niitä hiilareita pois. Entinen syömishäiriöinen saa olla kyllä todella tarkkana, että ei mene liiallisuuksiin. Nyt on sitten popsittu munia ja proteiinia ja jätetty pastat ja perunat lopullisesti pois. Mun puoli tuntia liikuntaa päivässä- tavoitteeni muuttui lennossa tuon urheilukellon myötä 100% aktiivisuus tavoitteeseen. Asetuksista laitoin vielä tavoitteeksi vähän normaalia aktiivisemman elämäntavan, joten kyllä siinä saa töitä tehdä että se tulee täyteen. Eikä aina tulekaan.

Kotona olen tanssahdellut ja vähän olen funtsinut, että hommaisin body pump- tankosetin tänne kotiin. Mulla on yks vanha painotankosetti, mökillä varastossa, mutta siinä  kierrelukot ja tosi hankala käyttää. Tuliskohan sitä pumppailtua kotona? Kuntosalille ei tahdo millään enää ehtiä, senverran haastavaksi on menneet aikataulut. Lapset saisin luovutettua isälleen joskus 18-19 välillä useimpina viikonpäivinä, enkä sen jälkeen vaan enää jaksa.  Tietysti olisi vaihtoehto ostaa jäsenyys lapsiparkilliselle salille, mutta sinne on yli 10 km ajomatkaa eikä siinä ole mitään järkeä.

Tuossa tuli 40 täyteen kuukausi sitten, sekin pisti miettimään monia asioita. Että mun elämäni tässä alkaa olemaan yli puolenvälin. Siihen kun yhdistää vähän ympäristöasioita ja maantieteellisiä juttuja niin saattaapa potea välillä melkoista maailmantuskaa. Jos olisin ollut näin avartunut parikymppisenä, musta olisi tullut varmaan kovan linjan ympäristöaktivisti. Nyt lähinnä  väsynyt perheenäiti, joka murehtii vähän välia maailman asioita. Tieto lisää tuskaa - toteutuu konkreettisesti jos opiskelee ympäristötiedettä. Mutta silti suosittelen opiskelemaan, on näin aikuisiällä todella antoisaa ja aivot saa hyvää aktiivisuutta!

Pari viikkoa sitten alkoi taas jazz-tanssi pitkäksi venyneen joulutauon jälkeen (oikeasti opettaja oli jossain etelä-amerikassa reppureissaamassa...) ja voi että kun nautin siitä! Nyt me ruvettiin tekemään ihan erillaista loppusarjaa, mitä viime syksynä ja siihen kuuluu myös useita liikkeitä lattiatasossa ja ylösnousuja. Eilen huomasin, että pääsen melkein jo ylös vatsalihasten voimilla ilman pissavahinkoja (kolmen synnytyksen jälkeen voi käydä niinkin...) eli pientä toipumista on jo tapahtunut. Ja siis se oli vaan niin hienoa, tykkäsin tosi paljon!! Kotona olen zumbaillut välillä ja kuunnellut Marc Anthonyä, joka saa jalat vispaamaan!

3 kommenttia:

  1. Tsempit täältä!
    Onko sulle tehty milloin sokerirasitus viimeksi? Mietin kun väsymys ja vetämättömyys on niitä 2. tyypin diabeteksen oireita.
    Mulla oli radi ja 1v. synnytyksen jälkeen rasitus vielä ok. Sit paino nousi 76 kg-> 81 kg ja kaikki (!) keskivartaloon. Väsymystä ja saamattonuutta. Lapsi 1,5 v ja uusi rasitus mun pyynnöstä. 2h arvo olikin sit jäätävä 10,3 eli todella lähellä diabetes puhkeamassa :/ Vaikka aiemmin ollut toi 2h ihan hyvä. Lääkäri sanoi et mulla toi paino meni jonkun kehon kriittisen rajan yli...aika järkky shokki oli.
    Anyways, sulla varmasti enemmän tietoa näistä kun itsellä, mutta tuli vaan mieleen et jos rasituksesta on pidempi aika niin olisko hyvä tarkistaa varmuuden vuoksi :)

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla kuulumisia. Toi lapsiparkillinen sali vois olla hyvä juttu. Lapset usein viihtyy lapsiparkeissa hyvin. Pyydä tutustumiskäynti/- viikko ja käy lasten kanssa kokeilee. Ei reilu 10 km ole mikään ongelma. Mulla on aina matkaa salille 10- 15km, riippuen missä käy.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi kiitos kommentissa! Ja varmasti olet ihan oikeassa. Mulla on paastot olleet koholla taas ja olen nyt ruokavaliolla niitä yrittänyt saada alle kuuden, pyörivät nyt sitten kuuden kinttailla. Rasituksesta on hieman yli vuosi aikaa, mutta seurailen itse näitä arvoja kyllä aika paljon ihan kotonakin. Mutta mulla lipsui tuossa vuodenvaihteessa syömiset ihan sekaisin, kun heräilin ahdistuneena öisin, söin aina jotain mässyä ja... no se oli kamalaa. Nyt tilanne on vähän parantunut ja väsymyskin on muuttunut ajoittaisemmaksi.

    Helzu: meillä eletään melkoisia ruuhkavuosia, nyt neljänä arkipäivänä viidestä on lasten iltamenoja, täytyy yrittää jotenkin saada tätä arkea hallintaan. Lapsillekin on ruvennut kaverit tulemaan niin tärkeäksi, että en oikein tiedä kuinka hyvin mä niitä sinne lapsparkkiin saan. Mutta täytyy kokeilla. 10 km tuntuu kamalan pitkältä matkalta, kun mua ärsyttää ajaa tohon kylän keskustaankin autolla ja matkaa on vain 4-5 km. Mutta pistän pohdintaan:)

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!