Pages

tiistai 19. tammikuuta 2016

Uusi alku (taas kerran)


Isien lettikirjasta letittelen nykyään omankin tukan:) 

Mutta asiaan siis...
Kärvistellessäni taas vatsavaivoja ja kiroten hiilarimättöjä päätin eilen taas yhden kerran, että tää loppui nyt. Tuntuu, että ihan koko ajan tapahtuu jotain negatiivista, joka saa mun oman projektin ihan sekaisin. Sitten täällä blogissa taas julistan teille uutta alkua kunnes taas tapahtuu jotain! Onneks päätökset joskus voi onnistuakin. Facebookissa olen piipahtanut vain pari kertaa vapaaehtoishomman tiimoilta ja muuten olen ollut kokonaan pois sieltä. Jopa sairaalassa! Ja herkkulakko ennen jouluakin onnistui.

Tämä juoma oli tänään osasyyllinen vatsanväänteisiin! Tein aamulla herkullista smoothieta, johon lisäsin ruokalusikallisen cocovin smoothiemixiä (ohje 3rkl) ja voi voi kun sen oppisin että MUN MASU EI KESTÄ SUPERFOODEJA. Kun se ei vaan kestä, edes ihan pienissä määrin. Epäilen macaa tässä syypääksi, koska siitä on ollut ennenkin harmia. Heitän tän pois ellei joku halua? Tämä on mennyt 10/15 vanhaksi mutta ei nämä kuivajauheet miksikään mene muutamassa kuukaudessa. Turun seudulta saa! Olen ehkä 3 rkl koko paketista käyttänyt. Anyone? Mä en vaan enää uskalla!

Mutta tunnustaa täytyy, että nainen on ollut hunningolla muutenkin. Yleisvointini eteen jaksoin tehdä sen verran, että hain lähetteen hemoglobiinin mittaukseen. En ymmärrä miten voi jatkuvasti olla ihminen väsynyt ja huonovointinen? Tänään tein Yoogaiasta kuntojumpan ja hädin tuskin jaksoin sen puoli tuntia. Mun vointini on pikkuhiljaa heikentynyt muuton jälkeen. Välillä voin vähän paremmin, mutta astma esimerkiksi on pahentunut. Pakko ruveta tutkimaan! Onneksi on päiviä kun jaksaa, on käyty luistelemassa lasten kanssa ja kaikenlaista...onneksi! Muuten tulisin hulluksi tämän kropan ja pään kanssa!

Muruseni nukutuksen jälkeen! Katselin muita herääviä nukutusaineesta sekaisin olevia lapsia ja imettelin omaani. Rinta on ihmeellinen lääke kun se auttaa vauvalla ihan kaikkeen. Joskus voisin minäkin kirjoittaa imetyksestä, liittyyhän sekin vahvasti terveyteen ja on oikeaa superfoodia tuo rintamaito. Olen imettänyt tähän mennessä 5 vuotta ja 2 kk joten kai mä jotain siitäkin tiedän:)

Äh, uusi lupaus. Nyt siis aloitan sen oikean herkkulakon joka oikeasti kestää vappuun! Varmasti pääsiäisenä maistelen jotain kakkua, mutta nyt oikeasti on pakko ryhdistäytyä! Laitoin kännykän muistuttamaan joka aamu asiasta! 

Jätän myös gluteeniviljat pois ja maidon lukuunottamatta voita ja juustoa silloin tällöin. Enpä niitä ole toki paljoa käyttänytkään, en edes muista millon olen viimeks rahkaa tai raejuustoa maistanut, ainakin yli puoli vuotta sitten! Ja vettä, paljon vettä!

Iloinen uutinen on muuten se, että multa jäi ihan vahingossa kahvista makeutus pois. Yllätyin kun tajusin sen, makeutusaine oli jossain kaapinpohjalla ja rupesin sitten vaan juomaan ilman sitä.     Ikinä en ole kahvin ystävä ollut ja aina juonut maidolla + makeutuksella. Hurjaa:)

On myös pakko myöntää, että blogin jatko mietityttää mua. Käytän tähän ajoittain liikaa aikaa mun perheeltäni ja on tämä välillä kovin läsnä elämässäni.

Haluaisin tehdä laadukasta blogia sisältöineen, mutta se vaatisi kyllä että saisin korvausta, edes jonkunlaista palkkaa ajankäytöstä! Huomaan, että postaustahti hiljenee ja kun tuloksiakaan ei ole tullut niin mietin itsekseni, onko tämä edes bloggaamisen arvoista. Mutta katsotaan. En aio missään nimessä luovuttaa elämäntaparemontin kanssa, tämähän on tarkoitettu elinikäiseksi. Mutta...no katsotaan. Jospa kevätaurinko piristäisi!

Aurinkoa ja reippailua sinne teille kaikille!


 

 


 


 

5 kommenttia:

  1. Oi, älä lopeta blogiasi! Olen todella huono kommentoimaan, ja aikakin usein kortilla (kolme lasta jne ;)). Mutta tämä on jotenkin niin hyvän mielen paikka - osaat kirjoittaa vaikeistakin asioista kauniisti ja rehellisesti mitään "revittelemättä". Samankaltainen elämäntilanne joten mukavaa seurata toisten arkea: ei se ole sen kummempaa mutta silti - tai ehkä juuri siksi niin kiinnostavaa. Ja olen varma että onnistut vielä tässä painonpudotusprojektissasikin! Aurinkoista kevään odotusta! Johanna

    VastaaPoista
  2. Ei kyse ole bloggaamisessa usei kaan laadukkaasta sisällöntuotosta. Jos on, ollaan jo hakoteillä; parasta tekstiä on se kun kirjoittaa itselleen terapiaksi, ajattelematta lukijoita. Ihan vain omat ajatuksensa järjestykseen ja pois päästä... :)

    VastaaPoista
  3. Uudet alut on aina hyviä, kesti ne sitten päivän, vuoden tai loppuelämän. Se tarkoittaa, että asiaa on pohdittu ja halutaan muutosta. Se on hyvä alku :) Elämä tietty heittää kapuloita rattaisiin minkä ehtii. Sitten jos ei ekalla onnistu, niin voi ottaa toisen uuden alun. Tämä sopii hyvin meikäläisen filosofiaan ja toimintaan :D

    Ymmärrän, ettei halua liikaa aikaa perheeltä tai siltä "live-elämältä" muutenkaan "uhrata" blogimaailmaan, mutta sanonpa myös, että kiva on lukea blogiasi ja toivon, että jatkat kirjoittelua :)

    VastaaPoista
  4. Jäin vaan miettimään, että saatkohan tarpeeksi lepoa? Teillä tuntuu olevan niin hektinen elämä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista ja rohkaisusta! Vuosien kirjoittamisen kokemuksella sitä alkaa vaatimaan itseltään yhä enemmän ja erityisesti haluaisin petrata valokuvissa, sillä itse rakastan blogeissa juuri kauniita kuvia. Tiedän, että jo mulla olis aikaa ja viitseliäisyyttä kantaa kunnon kameraa mukana, niin saisin teille kauniita kuvia tänne!

    Ja Victoria sitä minäkin olen miettinyt. Totuuden nimessä mieheni isäkuukausi pahensi tilannettamme (sama tapahtui kakkosen kohdalla). Mielestäni sain levätä tosi paljon joulun aikaan, mutta on todella stressaavaa kun se aviomies joka yleensä on suurimman osan arjesta pois kotoa on yhtäkkiä häsläämässä ja sotkemassa asioita plus se tietenkin, että meillä on lasten kanssa muotoutuneet yhteiset jutut ja rutiinit jotka sekoittuu ja lopputuloksena kaikki on riitaisia, niin lapset kuin aikuisetkin. Nyt on takana ensimmäinen normaali viikko ja poislukien fyysinen heikkous, niin olen mieleltäni taas vähän rauhallisempi. Mutta stressaavaahan tää on ollut, toivottavasti taas paranee kesää kohti.

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!