Pages

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Joko se meni ohitse?


Ja on niin pirusti taas koko viikon harmittanut. Mutta loppuviikosta alkoi kurkkukipu pikkuhiljaa mennä ohi ja päätin sitten tyttären tanssitunnilla (joka pidetään paikallisen urheilukeskuksen tiloissa) mennä salille. Onhan tuo Mikon tekemä kiertoharjoittelutreeni aika napakka hoitaa 50 minuutissa ja lämmittelyt sekä verryttelyt tietenkin jäi tekemättä. Mutta ihan tosi kova hiki tuli. Sitten tuli kamalan kylmä ja puin vaatetta ja sitten taas kuuma. Ei taida toi kehon lämmönsäätelyjärjestelmä ihan vielä toimia. Otin kymppikerran kortin tuohon toiselle salille jossa käyn nyt siis lauantaisin. Edelleenkin mietin, että missä ja miten tuun jatkamaan. Toi toinen sali olis lähempänä ja kivampi muuten muttei ole järkeä maksaa kuukausijäsenyyttä yhteen paikkaan ja kertahintaa toiseen.

Että semmosta. Hyvä mä! Tänään olis vuorossa illalla venyttely pitkän kaavan mukaan:)

Jokunen kuva eilisistä pöperöistä. Kuten olen monta kertaa tänne vuodattanut, niin maidoton (=rahkaton, raejuustoton) dieetti jatkui ihan oman hyvinvoinnin nimissä. Vauva syökin jo kiinteitä (tosi nihkeästi mutta syö kuitenkin). Syön sitten aamulla lähinnä viljaa, kasviksia ja proteiinia. Kun haluan minimoida viljan (kauran, muuta en enää syö), niin teen ylläolevan kamalan näköisen paistoksen. Kaks pientä kananmunaa ja kaurahiutaleita pari rkl sekä vähän rasvaa. Ja mikroon. Ostin Tupperikutsuilta tämmöisen munakaspaistohommelin (ihan turha!) jossa nyt paistan. Tuohon tulee kansi päälle ja sen pitäisi mukamas suojata mikroaalloilta(?). Ne ei vaan tahdo kypsyä joten olen ihan tavallisella lautasella tehnyt. Karppileiviksi näitä kai joku on kutsunut, oikein hyviä:) Päälle ripaus margariinia/voita, nam!

Ja näitä meidän peruspöperöitä eli lohikastiketta, yks peruna ja rehuja! Eilen. Tänään jauhelihakastiketta.

Sairastamamme flunssa osoittautui muuten enteroksi. Se oli mulla ja typyllä molemmilla. Rakkuloita tällä kertaa vain kurkussa ja on siis hyvää vauhtia jo onneks menossa pois. Tuleva viikko alkaa aerobisilla! Tsempatkaas mua nyt vielä, että saisin sen ruokavalion kuriin. Kaappiin on taas salamyhkäiswsti ilmestynyt suklaapatukoita ja irtokarkkeja.
 On niin vaikea pitää ne tahmatassut sieltä pois. Ehkä luetutan sen lehtijutun vielä uudestaan miehellä.

Muuten tässä on ilmeisesti jonkunlainen syysväsymys/melankolia iskenyt. Toki vauvankin vuoksi, mutta vähän väliä huomaan ajattelevani kovin tummasti. Tässä on kaikenlaista sattunut lähipiirissä ja omassakin elämässä, eikä tämä rakennusprojekti tunnu tunnelmaa kotona keventävän. Huomaan vähän väliä olevani edelleen se "yh"-vastuussa oleva hemmamamma kun toinen puoliskomme vain rakentaa ja remontoi. Mulla on ollut haaveissa lähteä patikkaretkelle lasten kanssa, mutten vaan yksin jaksa ja tuntuu että lähipiirin ihmisetkin syksyn tullen enemmän/vähemmän käpertyy koteihinsa. Mikä nyt on ihan täysin ymmärrettävää ja hyvä asia, itse vaan kaipaisin aikuista seuraa juuri nyt ehkä enemmän. Yksin kolmen kanssa metsässä on iloinen asia, mutta just nyt ehkä vähän liian raskas. 

Yritetään silti:)

3 kommenttia:

  1. Mä tykkään myös käydä lasten kanssa retkeilemässä. Uskaltaisitteko lähtee meiän kanssa joskus metsäilemään vaikka vieraita ollaankin? Laita mulle vaikka sähköpostia tai yv facessa jos kaipaat seuraa. ☺️

    VastaaPoista
  2. Niin sä Sari olit tästä läheltä, törmättiin vaparissa? Ilman muuta uskalletaan, mahdanko tietää sut facessa?

    VastaaPoista
  3. Mä voin laittaa sulle ekaks viestiä 😊

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!