Pages

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Viimeisiä viedään remontissa ja kuulumisia

Taas on yksi viikko takana. Hyvää ja huonoa. Hyvää on se, että sain mahdutettua viikkoon kaks aika rankkaa jumppaa eli kahvakuula ja tavallinen jumppa käsipainojen, kuminauhojen yms. kanssa. Huonoa on se, että maanantaina mieheni oli Virossa tyttäreni kanssa "rakennustavaraostoksilla".

Tuliaiskarkkeja tuli säkillinen, joista mulle ostetut Toffifeet on korkkaamatta. Kaikkia muita on tullut mussutettua. Inhoan itseäni kyllä, ja se sokeririippuvuus on ihan mahdoton. Kaiken kiireeåån ja väsymyksen keskellä käsi nappaa pussille liian monta kertaa päivässä, ulos lähtiessä, lasten kiukutellessa...

Ehdin jo ottaa etäisyyttä sokeriin kunnes mies taas kantoi sitä kotiin. Ja vaikka kuinka tappelen vastaan (on päiviä kun en syö), niin se aina voittaa. Onneks kuitenkaan kyse ei ole mistään hirveän suurista kertamääristä ja pussia on jakamassa myös mies. Mutta eihän karkit nyt kuulu elämään eikä varsinkaan mun ruokavalioon, jota olen putsannut ihan rankalla kädellä:) Tuntuu ihan kaksinaismoralistiselta ottaa toisella kädellä ja antaa toisella.

Tää rakennusprojekti sotkee meidän elämää nyt niin pahasti, että välillä mulla jää päivän syömiset tyyliin aamupala ja lounas. Arvaahan sen, että illalla on kamala nälkä. Yritän toki huolehtia itsestäni ja syödä välipaloja, mutta kun noista lapsista huolehtiminen on etusijalla niin väkisillä en vaan aina muista/ehdi ja näläntunnekin on kadonnut johonkin. Normipäivinä kun ollaan vaan lasten kanssa kotosalla, niin saan päivän rytmitettyä normaaliin lapsiperhearkeen säännöllisine ruokailuineen, mutta niitä normaaleja päiviä on nyt harvassa.

Jostain syystä myös vihannekset ei maistu kaiken häsligngin ja kiireen keskellä. Yritän jaksaa tehdä erilaisia wokkeja ja soseita, mutta salaatit menee oikeastaan vain smoothiessa.

Mutta intoa ja jaksamista riittää nyt ihan eri lailla kun tyllerö nukkuu yöt kunnolla!

Sali-into onneksi ei ole hiipunut, mutta on tosi vaikea järjestää aikaa edes tunnin salisessiolle. Meillä alkaa olemaan todella kiire nyt remonttiprojektin kanssa, koska oma asuntomme on myyty ja muuttodeadline on lyöty lukkoon. Tasan kaksi kuukautta.

Oma salini on nyt sitten finito. Kyllä harmitti. Kuulin, että omistaja on kuollut ja salitoiminta loppunut. Jos sitä ei kukaan nyt päätä jatkaa niin suuren suuri harmitus! Vihdoinkin kun löysin mukavan paikan joka ennenkaikkea oli lähellä. Ei auta, onneks mä olen kokeillut paikkakunnan kaikkia neljää salia, joten tiedän missä jatkaa.

Mutta kyllä tämä taas tästä! Onhan ne kotitreenin parempi kun ei mitään. Ja kyllä tässä arkiliikuntaa tulee kuitenkin joka päivä. Olisi vaan niin ihanaa vihdoin päästä jo tavoitteellisempaan treeniin.

Maanantain hikijumppaa!






2 kommenttia:

  1. Missä salissa sä nyt käyt? Me ollaan katsottu Kaarinan saleja (asutaan Turun puolella, mutta ihan rajalla) ja Sunsport kiinnostaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna mä olen käynyt Kilosportissa, Sunsportilla ja nyt viimeisenä kuntoklubi Monossa. Mono tosiaan kai lopettaa ja palaan varmaan Sunsportille jos en keksi muuta. Sunsport on ihan ok, kävin helmikuussa ja ihan ok laitteet. Jumppiahan ne on karsineet tosi paljon tässä vuosien varrella mikä on harmi.

      Poista

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!