Pages

lauantai 31. tammikuuta 2015

kyllä tämä tästä, kuulumisia


Tiedättekös, mikä ihme tämä on?

Näyttääkö yhtään paremmalta? Tämä on ns. karppaajien minuuttileipä. On ollut tosi tosi huono ruokahalu koko tämän viikon ja ajattelin kokeilla jotain uutta. Ohje menee jotakuinkin näin: 1 rkl voita, 1 muna ja 0,5 dl vehnäleseitä (halutessasi makeuta jollain). Sulata voi mikrossa johonkin sopivan muotoiseen kuppiin ja levitä sulanut voi myös kupin reunoille. Vatkaa kananmuna ja vehnäleseet keskenään kippoon ja mikrota minuutin verran täydellä teholla. Laitoin itse päälle juustoa, kinkkua ja kurkkua kuten kuvasta näkyy ja hyvää tuli. Ei hiilareita paljoa  ja maistui melkein ihan leivälle verrattuna vaikkapa noihin "protskulettuihin" jotka maistuu enemmän tai vähemmän munalle/munakkaalle.


Koska olen tyhmä (?) tai jostain muusta syystä, niin ostin Lidlistä nää kuminauhahässäkät. Mullahan meni nyt salikortti umpeen tänään ja kun jotain pitää tehdä niin ajattelin kahvakuulaamisen lisäksi treenata lihaskuntoa tämmöisellä vehkeellä. Olen joskus tehnyt jumppatunnilla näillä kuminauhalla ja onhan nämä tosi tehokkaat omalla tavallaan.  Ei paha, viis euroa:)

Jep. No muuten tämä viikko on pikkuhiljaa mennyt parempaan päin. Tosi hissukseen kyllä. Tänään aamulla jo tuntui, ettei paljoa rohise hengitys ja lähdin sitten nuoremman kanssa ulos.

Ulkona oli ihan kiikun kaakun pakkasta ja tehtiin tuommoinen 1-2 km kävelylenkki puistojen kautta kohti paikallista kahvilaa. Supistelikin vähän matkan varrella, mikä kai on jo näillä viikoilla (35) ihan ok. Kyllä mun täytyy ihmetellä, miten tämä mun nuorempi on reipas ja rohkea tyttö. Ei yhtään kitinää, käveli innokkaasti ja reippaasti. Isoveljensä ei ole koskaan halunnut kävellä tai ylipäätänsä edes suostu menemään ulos ihan kamalaa vääntöä.

Muutenhan neiti on ihan isänsä tyttö ja taas pojasta on tullut äidin rakas. Tällä viikolla pojan ykkösjuttu on nostaa mun paidan helmaa ylös ja pussailla/halia/paijata massua. Sohvalla tulee kainaloon ja lepuuttaa päätään mahani päällä ja koko ajan kokeilee ja tunnustelee että missä se vauvan pää tai peppu on. Muutenkin olen ihan suukoilla kuorrutettu lasten toimesta, mikä tuntuu hetkittäin jopa vähän hämmentävältä kun ei ole parisuhteessa itsessään tottunut minkäänlaisiin hellyydenosoituksiin. Ihania noi lapset <3

Niin, ajatus harhailee.. No ei ollut hyvä idea lähteä ulos. Olenkin sitten ollut tosi väsynyt ja huonovointinen. Osasyy varmasti on kyllä silläkin, ettei tuo ruoka uppoa. Tänään aamupala ja päivällinen josta jäi puolet syömättä.  Että saa nähdä nyt sitten. Maanantaina pitäis mennä kosmetologille, joten olis hyvä olla vähän paremmassa hapessa jo silloin.

Sairastellessa on ollut vähän enemmän aikaa taas kaikelle muulle (kun ei ole tännekään kirjoitettavaa) joten pojan pipo Dropsin Nepalista (alpakka, villa) valmistui. Nyt kun sain tämän valmiiksi, niin pääsen jatkamaan siskon villatakkia:) pipon ohje on Dropsin sivuilta, pienensin vaan sen lapselle sopivaksi. Lankaa tähän meni jotakuinkin 150 grammaa.

Nyt näyttää vähän siltä jo, että kevät vois tulla?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!