Pages

maanantai 4. elokuuta 2014

Loma ohi!


Varmasti ihanin muisto tältä kesältä. Nojailen siis mastoon tuossa kuvassa, selfie:)

Valitettavasti loma on tosiaan nyt ohi ja asian kanssa täytyy elää. En hyvällä tahdollakaan voi kyllä kutsua lomaa "lomaksi" siinä mielessä, mitä se on ollut joskus menneisyydessä. Ensimmäisen viikon olin lasten kanssa kotona yksin - uuvuttavaa. Toinen viikko tyttären kanssa reissussa - uuvuttavaa. Kolmas viikko purjehtimassa - uuvuttavaa vaikka niin ihanaa, ja tämä viimeinen viikko sitten meni yrittäessä levätä. Mutta eihän siitä mitään tule kun koko ajan kaksi känkkäränkkää on toistensa raiveleissa kiinni. Tuntuu, että tuo nuorempikin on oikein herännyt provosoimaan ja pienestäkin saa melkoisen dramaattisen kohtauksen. Helpoiten pärjäämme kun toinen lapsi isällä ja toinen mulla ja ollaan siis eri paikoissa. Molemmat lapset viihtyy paremmin:)

Olin toivonut ja pyytänyt, että lapset pääsivät mummolaan edes yhdeksi yöksi niin että saisimme miehen kanssa olla kahdestaan. Mielestäni ansaitsisimme tämän 5 vuoden jälkeen. Oikeasti mä tarttisin just nyt viikon vapaata lapsista ja töistä. Saisin löhötä kotona ja tehdä suursiivousta ja kaikkea semmoista mitä en jaksa ollenkaan tällä hetkellä. No katsotaan jos mummola huolisi meidän lapset ja päästäisiin edes syömään keskenämme:) Rehellisesti sanottuna tuntuu, että me molemmat ollaan aika väsyneitä.


Mitäs sitten loman jälken? No töitä, ja työmatkapolkemista! Tästä se alkaa! Ensimmäinen työviikkoni on 5 päivää, sitten mulla alkaakin taas osittainen hoitovapaa ja vuoden loppuun asti teen kolmepäiväistä viikkoa. Sitten alkuvuodesta taas hetken täyttä viikkoa jonka jälkeen puhaltaa ihan uudet tuulet!;-)

Olen kyllä niin tyytyväinen näihin työkuvioihin. Vaikka ahdisti ihan pirusti taas töihinpaluu loman jälkeen, niin ainakin saan olla rauhassa edes hetkittäin. Ja lapsia viihdyttää/leikittää ihan joku muu, eli meidän pph A.

Tässä sitten poljetaan!



Tämä kuva piti ottaa ihan itselle muistutukseksi. Kun sulla on pyörän polkimet säädetty sentilleen oikealle kohdalle, niin älä IKINÄ laita tämmöisiä kiilakorkokenkiä lähtiessäsi pyöräilemään pidempää matkaa. Ajattelin vähän ekan työpäivän kunniaksi tsempata ja laittaa vähän nätimmät kengät. 1 km jälkeen jo mietin takaisinkääntymistä ja kenkien vaihtamista (tai vaihtoehtoisesti paljain jaloin polkemista).  Sekä polvet, että reidet kyllä tuli kipeäksi kun vedin jalat kainaloissa koko matkan.

Naapurin kanssa käytiin mustikassa. Mulla on meidän rivarissa yksi ihana naapurin rouva joka miehensä kanssa aina talvet Espanjassa. Me ollaan jo monena kesänä tälleen loppukesästä käyty yhdessä marjastamassa. Rouva keräsi itse asiassa meille, koska he tosiaan lähtee talveksi etelään (Nuuskamuikkusen suuntaan sanoi esikoiseni). Leivoin mustikkapiirakan joka...höm... no se katosi kyllä alta aikayksikön. Puolet pellistä naapurin rouvalle, iso pala äitiystävälle joka tuli kylään ja loput sitten sekä pienemmät, että isommat sormet napostelivat. Niin että kun mieheni tuli iltamyöhällä kotiin, hänelle oli jäänyt vain pieni pala. Voi parkaa.

Leivoin lohdutukseksi eilen hänelle samanlaisen raparperipiirakan:) Ja tein raparperimehua:)
Viime viikon treenit. Keskiviikkona tultiin sieltä purjehtimasta ja loppuviikkoon sain tungettua kaksi treeniä. Kuten sanoin, olen ollut tosi uupunut, joten tämäkin oli saavutus. Lauantailta tämä kahvakuula. Tunnin vedin helteessä vähän erilaista settiä. 20, 15, 10 toistoa ja lähes kaikki tällä isommalla kuulalla!!

- heilautukset, kyykyt, tempaukset, askelkyykyt,  punnerrukset, kulmasoudut/käsi, maastavedot, hauikset, ojentajapunnerrukset, sivuvatsat seisten

Eli vähän pidempää sarjaa kun ennen. Paljon taukoja (lasten komentamista) ja kyllä tuossa helteessä sykkeet nousi niin pahasti välillä, että oli pakko käydä istumaan.

Katsotaan nyt mitä tämä viikko tuo tullessaa. Ainakin esikoinen valitti illalla ja koko yön vatsaansa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!