Pages

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Miksi?

http://laihdutusmatka2014.blogspot.com/‎- blogissa oli postaus aiheesta, että mitä aikoo/haluaa/fiilistelee tekevänsä kun on laiha. Jäin sitä aika paljon miettimään, että mikä se laihuuden itsetarkoitus loppujen lopuksi on mullakin.

Meidän SD-ryhmässä moni puhui ihanasta kropasta, kuinka se on tärkeää. Monella liikalihavuudesta johtuvat sairaudet pakottavat laihduttamaan.

Mulle tällä hetkellä ensisijainen tavoite on saada hyvä kunto ja sitä kautta jaksaminen. Jaksaisin temmeltää lasten kanssa ihan eri tavalla jos painoa olis jalkojen päällä vikka 15 kiloa vähemmän. Haluan myös olla lapsille hyvä esimerkki, urheilullinen ja toisaalta näyttää esimerkkiä terveellisestä syömisestä. Kun katson isoäitiäni, äitiäni ja itseäni peilistä, on ihan selvä että lapsillakin on riski tulla ylipainoiseksi. Enkä halua heille lihavaa lapsuutta jonka itse osittain jouduin kokemaan. Ja haluan vanheta terveenä.




Se tarkoittaa, että mun on pakko muuttaa ruokavaliotani - lopullisesti. Aika raadollista on, että tällä SD:llä sain vihdoin painoa putoamaan, eli enpä paljoa tätä enempää voi syödä jatkossakaan. Olen kuitenkin ollut aina herkkutelija-tyyppiä, eli semmoista ettei tarvitse kantaa kauheasti huolta syömisestään. Joskus tätä jatkuvaa vahtimista jaksaa paremmin, joskus huonommin. Jotkut asiat ovat jo iskostuneet kyllä tämän 1.5 vuoden aikana jo hyvin aivoihini (esim. lautasmalli).

Toinen asia on oikeasti kova kunto. Haluan lihaksia ja niin hyvän peruskunnon, että jaksan tehdä juoksulenkkejä. Tykkään liikkua luonnossa, mutta vain juosten. Kävely (paitsi tuntureilla ja tietysti lasten kanssa) ei ole vaan mun juttu.










Ja se voima.The Power. Mikään litku en halua olla. Mutta en mä näe voimaa oikein semmoisenakaan, että aina pitäisi siellä salilla juosta, vaan ne elämäntapamuutokset pitäisi saada semmoiseksi että kroppa pysyis kunnossa. Miksi voimakas? Lihaksisto pitää kropan kasassa, ryhdin kunnossa ja silloin jaksaa tehdä vaikka mitä paremmin. Kiivetä tunturiin tai vaikkapa hypätä laskuvarjolla (ei, en aio). Tai vaikkapa tanssia. Ei mua siltikään mikään fittness-kroppa ihastuta enkä semmoisesta haaveile.


Miten? No tietysti kokonaisvaltaisesti liikkuen. Salia, juoksua, funktionaalista, kahvakuulaa... jokaista oman maun rajoissa. Ja ruokailut, ne pitäs saada menemään nykyisen mukaisesti. Olisko vuoden 2014 lopussa jo saatu jotain kunnolla aikaiseksi?



Haluan niin kovasti vaan voida hyvin. Jotta turvotukset ja läskit olisi poissa tieltä, mieli valoisa (mikäs siihen auttaa?), hormonitoiminta pelaisi normaalisti ja ennenkaikkea jaksaisin, jaksaisin, jaksaisin... eikä tulisi tämmöisiä kausia ettei jaksa mitään.

Välillä kyllä tuntuu, että olisi aika paljon pääkopankin sisällä vielä työstettävää. Kyllä on kuitenkin isoja arpia vieläkin lapsuudesta jäänyt.

Miksi te?

1 kommentti:

  1. Kiva kun kävit jättämässä kommentin blogiini, jään seurailemaan projektiasi :)

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!