Pages

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Ja diagnoosi on...

Poskiontelontulehdushan sieltä taas löytyi. Olipa taas niin epäammattimainen mieslääkäri, että sain vaan lisäpontta ammatinvaihtoon! Jätin menemättä pumppiin ja voi olla että lepäilen loppuviikon ihan itseni vuoksi. Johan tässä on puolikuntoisena rääkätty viikkokaupalla...

Mun on pitänyt muuten mainita, että ruokapöytämme uusin herkullinen tuttavuus on avokado. Olen sitä nyt innostunut ostamaan aika paljonkin. Kaipaisin hyviä vinkkejä, mitä siitä voi tehdä salaatin lisäksi. Olen myös vähän innostunut niistä vihersmoothieista joten jos on hyviä reseptivinkkejä niin laittakaa niitäkin. Netistä Nyt löytyy mitä vain mut mieluiten sitä kokeilee mitä toinen on jo havainnut hyväksi:)

Mulla on nyt jonkunlainen painon jumitus taas. Toivottavasti tää lähtis laskuun. Olen menossa näiden kilppariarvojen kanssa lääkäriin joten saa nähdä saanko tätä laihdutusta tehostamaan vielä toisenkin lääkkeen.

Sängynpohjalla bilsan kirjan kanssa:)

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Taistelen vastaan kyllä...

Mutta taidan hävitä flunssalle tämän kierroksen. Olen jo monta viikkoa ollut "vähän" nuhainen, mutta tänään nyt kyllä tuntuu kurkussakin aika kovin. Mä en ymmärrä tätä kun sitä limaa valuu nenästä tonne nieluun enkä millään saa sitä niistettyä pois. Yritin tänään jopa nenäkannuakin, ei vaan ymmärrä... ehkä pitäis taas käydä katsomassa nää poskiontelot.

Olen kyllä todella rikki nyt. Isoveli heräsi VIIDELTÄ ja ilmeisesti oli kukkuillut seitsemään jolloin mies nousi ylös. Tytär herää huutamaan n. 5 kertaa yössä (kyllä, olen luovuttanut ja nukutan hänet sen 5 kertaa rinnalle koska muuten huuto on kahta kauheampaa...unikoulu?). Olen siis todella rättipoikki. Eilinen hiihtolenkki taisi sitten vaan olla liikaa ja ylipäätänsä liikunta. Viime viikollakin tuli treenattua melkoisen paljon. Päätäkin on särkenyt nyt kaks päivää. Taidan painua tuonne neitosen viereen peiton alle lepäämään!

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Uusi viikko alkoi hiihtolenkillä

Kuu-ukko sieltä pilkistää taivaalta:)
Kaveri pyysi hiihtämään meren jäälle. Lähdettiin kuudelta ja hiihdeltiin reilu 6 km lenkki kotitekoisella (lue huonolla) ladulla. Nyt alkaa hiihtokelit olemaan ohitse täällä etelässä (tai ainakin pian) niin hangellakin jo vähän upotteli. Mutta menin silti. Olipa kivaa, takaisintullessa aurinko oli laskenut ja kuu valaisi viimeisen kilometrin. Hikikin tuli, vaan ei kova. Nautinnollista liikuntaa.

Hiihtopaikka on ihan parin kilsan päästä meiltä kotoa enkä ole tosiaankaan tiennyt, että sieltä pääsee menemään. Otan tulevina  vuosina tavaksi hiihtää siellä. Matkalta löytyy jopa laavu ja nuotiopaikka eli voi ottaa lapset ja eväät myös!

Nyt kyllä palelee aika kovin. Hiihtolenkit on aina vähän semmoisia kun ei voi liikaa pukea eikä tunne vilua niin sitten lenkin jälkeen viluttaa monta tuntia.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Hurja viikko

Tämä viikko on ollut liikunnallisesti varmaan aktiivisin koko alkaneen vuoden aikana.
ti zumba
ke pumppi
to sh'bam
pe 6 km kävelylenkki
su kuntosali 1,5h (jalat ja selkä)

Tuntuu ihan hyvältä taas että olen päässyt treenaamaan. Olen lasteni lailla kuitenkin ollut jonkun verran flunssassa (tai siitepölynuhassa) ja tänäänkin salitreeni kulki vähän huonosti. Mutta sain kuitenkin tehtyä. Nyt pitäisi pikkuhiljaa ruveta PT:n kanssa tekemään uutta saliohjelmaa loppukevääksi. Olen vanhaa ohjelmaa säätänyt ja muokannut joka suuntaan ja se ei varmaan ole kovin ideaalinen. Treeni muutenkin on valunut aerobisen puolelle viime viikot ja mun pitäis ottaa itseäni niskasta kiinni. Tai en mä tiedä mitä tässä pitäis tehdä. Kaikkea en ehdi ja jatkossa vieläkin vähemmän.

Pääsiäinen on kyllä kamala, tänäänkin piti varata virpojille namia ja kyllä sitä menikin. Oli niillä virpojilla korit ihan täynnä kun tänne meillekin asti pääsivät ja jäin miettimään että minkälaiset sokeriöverit he saavatkaan siitä karkkimäärästä. Huh huh. Meidänkin isompi on vetänyt viikonlopun ajan karkkia niin että hävettää ihan myöntää. Poika on muutenkin huono syömään ja kun isä hirveän helposti antaa makeaa, niin on taas mennyt yksi viikonloppu ilman ruokaa:. Puhumattakaan siitä että oma tassuni eksyy kipolle - tänään onneksi jo paljon vähemmän.

Mun yks lemppariblogeista More To Love taitaa tehdä kuolemaa. Löysin blogin aika myöhään mutta tykästyin tyttöjen ihanaan asenteeseen. Nyt näyttää että toinen on lopettanut kirjoittamisen ja toinenkin on aika väsynyt siihen. Harmittaa, koska vaikka itse tässä yritänkin laihtua, niin pidän heidän tyylistään ja itseluottamuksestaan tosi paljon! Ja siitä positiivisuudesta, mitä blogi on ennen ollut.

Olen huomannut, että kuntosalilla taidan olla aika tylsä treenaaja. Tänään oli ilmestynyt jotain nuoria tyttösiä jotka treenasivat ihan kummallisilla painoilla ja asennoilla ja mietin siinä itsekseni taas että mitäköhän porukkaa nuo ovat. Siis isot oli painot, hurjan isot, mutta kyykytkin jäi tosi vajaaksi. Onhan se hienoa, että laitetaan kunnolla painoa mutta parempi olisi jos näkisi että myös tekniikka on hallussa. Oikeasti mä varmaan vaan olen kateellinen vanha akka, heh.

Huomenna tai ylihuomenna mulle tulee kirjat jotka "ulkoaopettelemalla" mun pitäis päästä lääkikseen 2014. Olen pohtinut tätä asiaa tosi pitkään ja kun nyt tein päätöksen, että haen, on ollut ihan järjettömän hyvä olo. Olenhan mä aika vanha jo tähän hommaan, mutta ehtisin kuitenkin olemaan vielä työelämässä uudessakin ammatissa melkeen 30 vuotta joten kyllä kannattaa yrittää. Täytyy vaan jotenkin nyt sovittaa perhe+lukeminen+kuosiin-projekti yhtälö uuteen uskoon.

Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille. Mulla olis kännykässä kuviakin tänne, mutta laitan ne toiste:)

Ai niin. Tavoitteena on jalkaprässissä työntää yhtä paljon mitä painan. Nyt menee 73 kiloa. Miten on, laihdunko 73 kiloiseksi vai nouseeko vielä prässissä lisää? Tänään tuntui etten saa enempää, mutta saanhan mä!

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Viikkopunnitus 92.9

Huh huh. Oli kuitenkkn laskua, ruhtinaalliset 100 grammaa. Mitähän olisi ollut jos olisi jäänyt syömättä lukemattomat pikku päsiäismunat, pari-kolme pullaa ja isännän ostamat fudget?

Nyt oikeasti ryhdistäydyn. Ens vkl on pääsiäinen ja äitini (=ravitsemusfriikki) tulee kylään joten ei varmaan tule paljoa syötyä makeaa.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Viikon liikunnat yms.

Pakko oli tehdä tämä postaus ennen huomista punnitusta (ja ihan satavarmasti huonoa tulosta) jotta on edes jotain hyvää. Tällä viikolla olen liikkunut tähän päivään mennessä ahkerasti neljänä päivänä ja viidentenä tein vain kevyen vaunulenkin.
Ma vaunulenkki 30 min
Ti zumba 60 min
Ke body Pump 60 min
To sh'bam 45 min
Pe kävely 6 km (Vaunujen kanssa pitkin polkuja ja peilikirkkaita jäitä) 1.6 h - oikeasti vauhti oli reipas ja hiki tuli.

Viikon ruoat ovat menneet penkin alle. Tai olen pysynyt hyvin ruokarytmissä mutta joka päivä olen syönyt jotain pientä makeaa, vähintään pari pientä pääsiäismunaantai omatekoisen pullan. Ei kamalan suuria määriä mutta kuitenkin. Huomaa kun on taas sokeriloukussa ja nyt aion pyristellä siitä eroon.

Milloin viimeksi olen syönyt maitorahkaa? Sitä on koko ajan kaapissa mutta se ei vaan uppoa...? Välipalaksikin syön mieluummin hedelmän ja aamupalaksi olen sitoutunut kaikkeen muuhun. Ei vaan maistu:(

Onneksi liikunta tekee hyvää semmoisenaankin.

Valion Onni-tuotteet

Tuli muistutus Buzzadorilta, että tästäkin pitäisi kirjoittaa:) Joo on ollut vähän kiireitä, mutta on näitä jo monta monta päivää maisteltu. Ja hyvin on maistunut.




Mitä tämä buzzaaminen olikaan? Jos jollekin on epäselvä niin kliksutelkaa itsennne www.buzzador.com- sivustolle ja sieltä löytyy lisätietoa. Lyhyesti: rekisteröidyt ja annat profiilitietojasi sekä kulutustottumuksiasi sinne niin he ehdottavat sinulle erilaisia kampanjoita, joihin voit osallistua. Saat kokeiltavaksi kaikenlaisia tuotteita, joista olet velvollinen joko raportoimaan tai tekemään bloggauksen aiheesta. Osa tuotteista on semoisia, että voit jakaa niitä ystävillesi kokeiltavaksi ja osa sitten on vaan sinulle itsellesi. Jos innostut, niin 100 kilon keijukainen- blogissa on ainakin suora linkki, mitä kautta voit kirjautua sinne ja samalla hän saa siitä muutaman lisäpisteen. Mulla on itsellänikin varmaan joku tunnus, mutten nyt muista:)

Mutta, siis Valion Onni! Kotiin tuli 20 euron lahjakortti S-ryhmän liikkeisiin joten kipaisimme hakemaan Prismasta ison kasan Onni-puuroja. Taisiko niitä saada 18 kpl. Otimme ihan kaikkia puuroja eli maustettuja ja maustamattomia.

Ensinnäkin, hoksasin heti aluksi että purkki on helpointa saada täysin tyhjäksi avaamalla molemmat kulmat. Yleensäkin näissä tetroissa on aina haasteena se, miten saada kaikki puuro kaavitttua sieltä pois. Tämä puolukkapuuro oli muuten myös äidin herkku, maistuu ihan kotoisalle marjapuurolle! No en siltikään syö lastenpuuroja, heille ne on tarkoitettu:)
Tytär on näitä puuroja syönyt silloin tällöin, olisko se Piltti mitä kaupassa myydään? On hinnaltaan selkeästi halvempaa ja musta ihan saman makuista. Mutta ei kotimaista. Siinä on aika iso ero kuitenkin.

Yleensä tyttö on syönyt puolikkaan purkillisesta, mutta näitä makoisia puuroja olen saanut uppoamaan ihan koko purkin. Ja siitä onkin riittänyt energiaa juosta ympäri asuntoa parikin tuntia. Ja vatsakin on tykännyt.

Olen nyt maistattanut kaikki eri puurot ja jopa ihan perus neljänviljan puuro hänelle maistui kun lisäsin siihen vähän päärynäsosetta.  Itsekin kun sitä maistoin, se tuntui jotenkin miedolta ja pehmeän makuiselta. Tähän mennessä parhaat kaurapuurohiutaleet olen löytänyt Lidlistä (ne pika) josta saa ihanan pehmeän kaurapuuron, mutta olihan tämä ihan eri tavaraa:)


Meillähän isompi poika (3.5v) ei ole näitä valmispuuroja syönyt enää taaperovaiheen jälkeen (paitsi mummo taitaa antaa) ja ajattelin että kokeillaan nyt samantien miten maistuu isommallekin. Ja maistuihan se:)

Isommallekin menisi koko purkki samantien, mutta ei välttämättä enempää.Mulla on aika pienivatsaiset lapset, joten puuroa ei suuria määriä normaalistikaan uppoa - kummallekaan. Lisää kyllä pyysi:)



Mitäs muuta näistä puuroista? No menee kylmänä, kulkee hyvin laukussa. Toki kanssaäidit katsovat pitkään kun syötän kylmää puuroa suoraan purkista, mutta mitä sitten:)

Ihan tosi hyvä kokemus! Niin ja koska tässä on nyt kuvia mun lapsista niin oikeudet kuviin on minulla! Eli ei saa käyttää ilman lupaani!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Paha olo bygones???

Kirjoittelin siitä pahoinvoinnista, joka on mua lamaannuttanut nyt pari viikkoa. Tänäänpä olikin parempi päivä. Eilen illalla mietin, että oli taas syömisen sännöllisyys päässyt vähän unohtumaan väsymyksen kourissa (vaikka lautasen koostumuksesta pidänkin tiukasti kiinni) ja että pitäisikö siinä asiassa skarpata. Tänään on sitten taas syöty tarpeeksi ja olo on melkein normaali.

Menin zumbaamaan ja siellä huomasin etten ihan kunnossa ole. Kylkeen pisti meinaan turhan tiheästi ja ennen ei ole pistänyt. Perhe on flunssassa ja kai sitte minäkin (aika huomaamaton flunssa kyllä on). Tai en tiedä...

Oli kuva kyllä zumbata taas:)

Ja koska en saanut tätä eilistä tekstiä julkaistua niin todettakoon että tänäänkin oli hyvä olo.
Ja menin tekemään uuden pumpin ensimmäistä kertaa. Kyllä reidet huutaa hoosiannaa huomenna:)

Mulla on ollut viime aikoina paljon miettimistä. Syksyllä olisi tarkoitus palata töihin ja mulla on ollut jo varmaan 5 vuotta kamala urakriisi päällä. En kestä työtäni tietojärjestelmäprojektien parissa vaan haluan tehdä ihmisläheistä työtä.  Nyt yritän ottaa askeleen ja harkitsen hakemista lääkikseen keväällä 2014. Jep. Olen näitä ajatuksia pyöritellyt jo vuosia ja jos ei yritä niin ei taatusti mitään saa. Oon saanut siunauksen mieheltäkin 6 vuoden opinnoille. Ja jos homma ei suju ja tuntuu että pelkästään pääsykokeeseen valmistautuminen tuntuu heprealta niin sitten ei oo mun juttu. Kerron sitten täällä kuinka kävi:) Haen sitten kätilökoulutukseen, se on mun seuraava vaihtoehto:)

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Vauvarepussa hiihtoa

Nappasin tytön kantoreppuun ja tehtiin 20 minuutin hiihtolenkki. Latu oli vähän huonossa kunnossa joten kaaduttiin pari kertaa, kuinkaan ei kuitenkaan käynyt:)

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Terveysasiaa

Muistatteko vielä kun mulla oli tammikuussa se pco-diagnoosi? No varmaan kun oon jaaritellut siitä lääkityksestä. Mut mut, silloin lääkärihän pyysi mua käymään kilpirauhastesteissä ja kävinkin.

TK-lääkärin mukaan arvoni ovat kunnossa mutta eilen illalla mulla nousi joku ihme aavistus ja epäily asiasta ja tarkistin asian. Valitettavasti tk-lääkäri oli ollut turhan optimistinen asian suhteen, TSH-arvoni oli 3.5 ja se on aivan liian korkea eli viittaa ainakin piilevään vajaatoimintaan. Viralliset viitearvot on 0-4 mutta nykyään puhutaan että oikeammat viitearvot on 0-2.5 ja tämän mukaan mulla on reippaasti yli sen arvon.

Olen tässä tänään sulatellut asiaa ja lukenut netistä vähän tästä sairaudesta (autoimmuunisairaudeksikin sitä sanotaan) ja pahalta se tuntuu, jos tästä joutuu elinikäiselle lääkitykselle. Mulla on arvot olleet siinä 2-2.5 luokkaa viime vuodet, mutta nyt siis suuri hyppäys.

Selittäisi kyllä monta asiaa tämä(kin) sairaus; väsymys, masennus, liikakilot, paleleminen...

Gyne on nyt lomalla, mutta jatkan asian selvittelyä kunhan hän tästä palaa lomalta. Toivon parasta - pelkään pahinta.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Vaikeaa hiihtoa

Melkein samalla otsikolla kuin viime lauantainakin. En tiedä mikä tässä hiihtämisessä on nyt niin vaikeaa. Kävin hiihtämässä taas tutun 7 km lenkin ja ihan alussa jo tuntui että sinänsä hiihto kyllä kulki, mutta heti kun syke nousi korkeammalle niin rupesi oksettamaan. Vähän kuin jollain kilpahiihtäjällä:) Kotona oli sitten pakko oksentaa, kun koko vatsa velloi.

Ei vaan, ei siinä ole mitään nauramista. Mulla on vatsa ollut sekaisin siitä asti, kun aloitin sen sokerilääkityksen (Glucophage). Siinähän on ihan yleisenä sivuvaikutuksena huonovointituus, ripulointi, ilmavaivat mutta niiden pitäisi mennä ohi. Jostain syystä silloin raskausaikana mulla ei ollut näitä vaivoja joten vähän olen ymmälläni, miksi mä nyt reagoin näin voimakkaasti. Raskausaikana oli kyllä eri firman tuote ja vähän kai eri annostus - täytyy tarkistaa. Olen nyt kuitenkin syönyt jo kohta 2 kk tätä lääkettä luulisi sivuoireiden jossain vaiheessa häviävän. Toisaalta tytär on myös valvottanut monta viikkoa (ja poika myös) ja meillä on myös jonkunlainen pienimuotoinen kiertävä flunssa niin kaipa sekin voi yleistä olotilaa huonontaa ja se että en ollut juonut tänään. En tiedä... kovin on vaikeaa ollut. Tuntuu että vatsa toimii huonosti tai huonommin. Hyviä päiviä ei ole. Ja musta myös tuntuu, että tyttärenkin vatsa toimii huonommin vaikka tarkistin teratologisesta että tämän lääkkeen ei pitäisi häneen vaikuttaa. Ehkä pitäisi pitää pieni tauko lääkityksessä, en tiedä.. mikään välttämätönän tämä mulle ei ole kun on vaan laihdutuksen tueksi.

Mutta mutta. Kun innostuin niin siitä raitapaidasta  (tai siitä, että mahdun L-kokoon) niin piipahdinpa eilen lastenvaatekutsuilla. Kun mulla on vähän periaatepäätös etten miikkarin vaatteita osta lapsille (ottaa päähän kun joka toisella on sit samat vaatteet kun omalla) niin ostinpa sitten itselleni. Heh heh... mä ja mun periaatteet:D

Tämän.

En ole noin hoikka ja kaunis kuin tämä malli mutta tää näyttää ihan sairaan hyvältä myös pyöreämmän päällä. Kangas on kaunista laskeutuvaa ja on tarpeeksi pitkä. Ainut ongelma on et mun kapeet farkut roikkuu päällä, mutta ehkä raaskin investoida kesään yhdet farkut. On kyllä niin sairaan hyvän näköinen mulla (ainakin omasta mielestäni) ja tykkään nyt itse tällä hetkellä pinkistä kovin! Aika vähän itseeni olen investoinut, mutta jos laidutus jatkuu tätä vauhtia (2kg/kk) niin mä painan alle 90 kesällä ja sitten on jo syytäkin näyttää hemaisevalta. Laitan kyllä kuvan kunhan tää paita kotiutuu mulle!

En mä vieläkään tahdo uskoa aamun punnitusta, eilen näytti vaaka 94 vielä aamulla mut pakko se on uskoa.Ihanaa:)

93!!

Viikkopunnitus ja taas oli tiputusta 500 gr! Olen ihan täpinöissäni varsinkin kun olin eilen lastenvaatekutsuilla ja söin makeatakin:)

Tämä metformiini laittaa vatsan aika sekaisin ja tuntuu että on vähän siitä kiinni, milloin painonpudotus näkyy ja turvotus lakkaa ja milloin taas on ihan tukossa. Toki nyt menkatkin loppuivat joten sitäkin turvotusta odottelen tippuvaksi.

Ennen olen taistellut vaan turvotuksen kanssa - ylös - alas. Mutta nyt oikeasti suunta on alaspäin - ollut jo monta viikkoa. Ihanaa!

torstai 14. maaliskuuta 2013

Luistelinko??

Kuka sanoo, ettei raidat pue lihavaa?
Luistelinko viikon Sh'bam tunnista? Taisin tehdä, hyi mua! Tein reippaan 5 km vaunulenkin joka meni myöhäiselle että tanssitunnille en olisi ehtinyt. Tavallaan harmittaa mutta minkäs teet? Ehkäpä huomenna jaksaisin mennä tekemään hiihtolenkin ja lauantaina salille. Sunnuntaina mulle järjestettiin taas YH-päivä joten on varmaan pärjättävä vaunulenkillä tai crossaamisella, mikäli joudun olemaan sisällä. Vaunulenkillä mulla oli onneks juomapullona muistuttamassa SH'bam tunnilta saamani mainospullo, ihana pinkki:)




Anyway. Käväisin pitkästä aikaa vaatekaupassa ja iloitsin siitä että halpafirman vaatteista (ainakin osasta) koko L mahtuu mun päälle. Siihen verrattuna että vuonna paukku painaessani 65 kiloa pukeuduin saman firman (ja merkin) koon M vaatteisiin:) tunsinpa itseni solakaksi ja kauniiksi, heh heh:)

En ole juurikaan ostanut itselleni vaatteita paitsi jokusen ryysyn Ellokselta mutta kun kerran tuolta löytyy sopivan kokoisia niin ehkä uskallan mennä kokeilemaan huomenna:) Tykkäsin tästä todella ja livenä näyttää vielä paremmalta kuin kuvassa:) Pahoittelen kuvat on otettu ilman rintsikoita, joten maitohinkit hieman roikkuvat:)



keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Body Pump

Olen nyt tarkoituksella pitänyt pari viikkoa salitaukoa. Tämä liittyy tähän yövalvomiseen ja siihen, että olen mieluummin käynyt hiihtämässä. Edellisestä lihaskuntotreenistä (pumppi) oli siis jo 9 päivää. Ilmankos tunti menikin tänään hienosti!

Kyykkyihin tuuppasin samantien painoa 11kg/pääty ja jaksoin sarjan hienosti loppuun. Ehkä vähän otti selän päälle. Rintaan nykäisin 5 kg (sama mitä ennen) ja täältä saadulla ohjeella sain treenin tehtyä ilman että olkapäät sattuivat. Selkään 6kg ja lopussa tuntui että tanko tippuu kädestä - ou nou!

Ojentajat menivät, kuten aina, ihan pieleen. Ojentajapunnerrus tangon kanssa ei vaan onnistu multa. Tiputin painoa taas enää 3.5 kg/pääty ja silti ihan samantien alkoi olkapäät särkeä. En vaan pysty tekemään sitä liikettä:( Hauikset teen 4 kg painolla, katsotaan mitä seuraava ohjelma tuo tullessaan:) Askelkyykyt, hartiat ja vatsat meni hienosti.

Jotain on silti pielessä. Mua pyörryttää ja vähän väliä meinaa mennä tasapaino. Ei pelkästään treenatessa. Kiskoin lapsia pulkassa viikonloppuna ja yhtäkkiä vaan käännyin katsomaan taaksepäin ja meinasin kaatua. Jos nousen kyykystä ylös, meinaa tasapaino mennä. Äsken meinasin törmätä olohuoneen pöytään kompuroidessani. Täytyy huomenna anoppilassa mitata verenpaineet, onkohan ne jotenkin tippunut ihan alas vai onko tämäkin jotain siitä väsymyksestä. Vähän jännitti kyllä pumpissa 22 kg niskassa, että jos kaadun (pari kertaa tuntui siltä et tasapaino pettää). Mutten kaatunut, nyt unille!

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Piikkimatto kokeiltu

 Olinpa reipas ja kävin samantien ostamassa tämä "fakiirimaton". Lueskelin vielä puhelimella lisää kokemuksia ja vakuutuin siitä, että se auttaa selkäni hyvinvoinnissa ja jumeissa.

Maton ohjeessa luki, että aluksi ole vain 10-15 minuuttia ja jos tuntuu pahalta niin voi laittaa lakanan siihen ja selän väliin. Kokeilin lakanaa mutten tuntenut piikkejä ollenkaan joten pakko se oli ottaa pois. Kävin siten makaamaan matolle ja ei se tuntunut ollenkaan niin pahalta. Tottakai pisteli, mutta hyvin nopeasti alkoi se lämmin tunne lyödä selkään. Mulle oli kerrottu, että saatan nukahtaa (no en nukahtanut). Kesken kaiken olisin halunnut vaihtaa asentoa, nostaa jalat koukkuun jotta olisin notkonkin saanut mattoon parein ja se oli kyllä todella tuskallista. Tuntui että ne piikit oikein hiersivät ihoa tässä ja aika nopeasti laskin takaisin jalat alas. Makasin matolla n. 15 minuuttia. Ja matto oli siis sängyllä. Ylösnouseminen oli myös aika tuskallista.

 Matossahan on 6000 piikkiä ja teho perustuu siihen, että jonkun niistä on osuttava kropan akupisteisiin. No jokainen osui johonkin pisteeseen. Tästä kuvasta ei saa kunnolla selvää, mutta koko alue oli kirkkaanpunainen ja todellakin iho oli tommoisella röpelöllä ja kuumotti. Nyt on jo 1,5 tuntia mattoilusta ja edelleen iho on vähön röpelöinen. Onpa mulla muuten kamalat selkäläskit, hyi! Harvemmin tulee omaa selkäänsä kuvattua enkä ole vielä saanut suostuteltua itseäni laittamaan tänne niitä vertailukuviakaan. Kokeilen kyllä uudestaan. Odotin enemmän semmoista rentoutumista johon en tällä kertaa päässyt.










maanantai 11. maaliskuuta 2013

Body balance ja piikkimatto

Pitkästä, pitkästä aikaa menin tänään Body Balanceen. Mulla oli vielä yks käynti käyttämättä maaliskuulle meidän salille joten päätin tehdä hieman kehonhuoltoa:) Huomasin, etten ihan kunnossa ole kun jalan voimaa tehtävissä liikkeissä hikoilin kuin pieni possu. Joku nyt mua vaivaa. Ehkä se on nämä 4-20 herätystä/yö kun lapsilla on ongelmia?

Anyway, tunti oli ihana ja selkä päästeli kummallisia napsahteluja monta kertaa. Nikamat siellä varmaan paukkui. Hyvältä se tuntui ja harmittelen etten pääse useammin. Taivutuksissakin nyt vatsa on ihan eri tavalla (lue=vähemmän) tiellä joten ne onnistuvat kohtalaisen hyvin.

Lauantain hiihtolenkistä pamahti rakkula ja jalka on edelleen arka. Eli ei hiihtoa lähipäivinä. Ehkä menen edes salille, torstaina on kuitenkin tanssitunti.

Joskus kun tulee kolmenkin päivän tauko treenaukseen, musta tuntuu kun olisin ollut kaks viikkoa treenaamatta. Kai mussa jonkun verran on sitä urheiluhullua jo tullut?

Piikkimattoa kehui eräs äitikaveri tänään perhekahvilassa. Otin harkintaan. Hän sanoi, että se auttaa selkäjumeihin tosi hyvin ja niitähän minulla on (kun en ehdi koskaan venytellä). Eikä ole rahaa jatkuvasti käydä hierojallakaan, niin tommoinen kympin-kahden investointi ei tunnu pahalta. Raportoin sitten kokemuksia kunhan niitä kertyy:D

Ruokavalio oli taas viikonloppuna vähän hukassa. Siis perusruokailut menee hyvin, mutta jostain ilmestyi taas tänne kotiin mm. suklaata. Tänään vielä piti illalla syödä popcornia mutta se on jo pienempi paha. Viime viikolla kuitenkin tuli se 200 gramman pudotus, joten suunta on oikea. Raskausaikana söin sokeritonta suklaata ja mietinkin nyt, että olisko siinä jotain järkeä joskus ostaa sitä. Tietty raakakaakaosta vois itsekin tehdä terveellistä suklaata.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Hiihtämisestä ja sen vaikeudesta

Naistenpäivän kunniaksi
Sain vihdoin ja viimein punnerrettua itsestäni tänään ulos jotain liikuntaa koko viikon pahoinvoinnin jälkeen ja nappasin sukset kainaloon. Kävin heittämässä 7 km lenkin, 54 min eli aika sunnuntaihiihtelyä. Upea aurinkoinen sää saa mut huomennakin ladulle jos suinkin vaan tuo jalkaan tullut vesirakkula ei vaivaa enempää.

Kokematon hiihtäjä, kuten mä, laittaa ensin liikaa pitovoidetta ja sitten 5 km kohdalla kun voimat on ihan uupuneet takkuisesta menosta, niin sukset alkaa vihdoin luistaa kunnolla. Mutta kun en ite jaksa enää lykkiä niin koko ajan lipsuttaa...

Pyysinkin nyt aviomiestä laittamaan mulle tarrat suksenpohjaan:)

Halusin niin kovasti ottaa kuvan itsestäni tänne hiihtokamppeissa ja punaposkisena (olin oikeasti ihan kamalan näköinen, keskellä poskea oli nimittäin iso vitivalkoinen läntti - liekö paleltuma) reippailijana mutta sportstracker vei akun tyhjäksi ja puhelin sammui juuri sillä hetkellä kun olin laukaisijaa painamassa.

Hiihto sujui rankasti, osittain varmaan tuon liiallisen pitovoiteen takia, mutta myös epämääräisten oireideni vuoksi. Otin astmalääkettäkin reilusti etukäteen mutta silti lykkiminen oli tosi rankkaa ja käsistä tuntui olevan voimat ihan kokonaan pois. Kun nyt tarkemmin asiaa lenkin jälkeen pohdin, tajusin että ipanat ovat taas valvottaneet meitä koko viikon (pienempi tekee hampaita ja isompi kuivaharjoittelee yökuivaksi ts. heräilee yöllä huutamaan meitä että veisimme potalle ja tietysti toisen itku vuoronperään herättää toisen ja meidät vanhemmat) ja viime yönä taisi tulla yhteensä 6 tuntia pätkittäistä unta..

Viikon painonpudotussaldo oli vain -100 gr. Syy löytyy peilistä. Tuo koko viikon jatkunut mahdoton väsymys - ruokailut epäsäännölliset ja huonot ja tyyliin kaikki rahkatuotteet ovat jääneet unholaan. Samoin päivällinen jää liian myöhään ja esim. iltapala jää syömättä. Tärkeintä on kuitenkin laskusuunta!

Lopuksi (ei kun ensimmäiseksihän tuo meni) laitan teille kuvan siitä upeasta juustokakusta, jonka tein eilisen päivän kunniaksi:) Onneksi meitä oli sitä syömässä ainakin 10 henkeä mutta silti mulle jäi vähän ylimääräistä.




Buzzaus: Möllerin pikkukalat

Olen aikaisemmat buzzaukset kirjoittanut tuonne toiseen blogiin, mutta kun tämä nyt liittyy ravintoon ja hyvinvointiin niin parempi paikka on täällä:)

Tällä kertaa postista kotiutui meille näitä Möllerin pikkukaloja, mitä kuvassa näkyykin. Heti kun hain ne postista, takapenkkiläiset rupesivat ruinaamaan maistiaisia joten pakkohan tämä oli autonpenkillä avata. Samalla kun tarjosin pienille, niin maistoin myös itse. Periaatteeni "maistan kaikkea mitä lapsille syötän" pätee tässäkin. Kaksi pakettia tuli, joten riittää pitkäksi aikaa.


Iherbistä
Normaalisti meillä käytetään Omega-rasvahappojen saamiseen Iherbistä tilaamani sitruunanmakuista kalaöljyä. Sanotaan nyt näin, että tämä ei maistu juuri miltään (lievästi sitruunalta) ja tuntuu suussa vain öljymäisenä. Pojalle menee hienosti kun annan vähän mehukeittoa tai muuta juotavaa päälle - ei edes irvistä. Mitenkäs nämä Möllerin pikkukalat sitten? Tuoksu on herkullinen, maistuu makealle ja voimakkaalle. Limainen olemus, mutta ei se mitään, niin ne on kuminallekarkitkin. Ensimmäiset puraisutkin menee ihan hyvin, mutta sitten yhtäkkiä se kammottava lapsuudesta tuttu kalanmaksaöljyn maku puskee ja peittää kaiken muun. Mulle riitti yksi kerta. Isoveli (3.5v) söi näitä pari päivää (halusi aluksi usemmankin päivässä) ja nyt maistuvat enää nuorimmalle joka varmaan saa syödäkin sitten koko paketin loppuun. Isoveljen sanoin "Mä en halua enää syödä noita vitamiineja, ne on pahoja".

Jos kestää kalanmaksaöljyn "jälkimaun" niin nämä on kyllä ihan oiva ja hyvä tuote lapsille. Mitään "öljyröhtäyksiä" ei ainakaan tullut jälkeenpäin joten sekin on plussaa. Ja koostumus yleisesti ottaen varmasti uppoaa lapselle. Kokonaisarvosanaksi antaisin asteikolla 4-10 7. Voisikohan tämän niellä purematta? Hmm...:)

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Hyvää naistenpäivää - pientä pohdintaa naiseudesta

Kun tätä naistenpäivää on vielä sen kaksi tuntia jäljellä, ajattelin kirjoitella teille vielä:)

Mitäs naiseus teille merkitsee elämässänne? Pääsettekö toteuttamaan naiseutta vai tuntuuko se enemmän turhalta ja häiritsevältä asialta?

Mulla naiseus kulminoituu muutamaan aika tärkeään asiaan, joista ehdottomana ykkösenä tulee

Äitiys. Oikeastaan vasta äitiyden myötä olen oppinut hyväksymään itseni naisena. Sen mihin mun ruumiini on luotu ja mitä siitä on syntynyt. Tätä ruumista voin ja mun pitääkin rakastaa ja  hoivata samalla tavalla kun lapsiani.








Naiseutta on myös hormonitoiminnan siivittämät tunteeni. Niiden ansiosta olen herkkä, empaattinen ja taas joinain hetkinä suuttumuksen voimalla voin puolustaa vaikkapa lapsiani kuin tiikeriemo. Joskus vaikeaa elää tunnemylläkän keskellä, mutta kaikella on merkityksensä - uskon.







Naisena saan olla viehättävä. Laittaa itseni joskus, meikata, valita kauniit vaatteet ja nähdä peilistä kauniin itseni. Nauttia olemuksestani. Valitettavasti tämän aspektin ymärille on luotu melkoiset markkinat aina vaateteollisuudesta kosmetiikkateollisuuteen. Tärkeintä on kuitenkin olla viehättävä omana itsenään joka vaatii ensisijaisesti sen, että rakastan itseäni.




Myötätunto. Buddhalaisuudessa femiini = myötätunto. Tämä ei kaipaa enempää selittelyjä:)









Vahvuus. Pidän naisten puolia ja haluan tehdä sitä niin lähipiirissäni, kuin myös maissa jossa naisten asema on huono. Naisista löytyy sitä vahvuutta, jolla pyöritetään hyvin isojakin asioita. Haluan, että naisten asema paranee niin että voimme näyttää taitomme ja vahvuutemme yhä laajemmalti ja että niitä myös kunnioitettaisiin enemmän.

Vahvuudella tämän projektinikin (ja ylipäätänsä koko elämäni) vien läpi. Ei ole helppo menneisyys mulla, mutta selvitty on. Haluan antaa muillekin mahdollisuuden selvitä.


Oli hurjan hieno naistenpäivä. Perhekahvilassa juhlimme ja nautimme mm. tekemääni sitruunajuustokakkua (heihei dieetti tältä päivältä), oli vaihtovaatetoria jne. Ihanien äitien ja naisten keskellä. Huomenna hiihtämään!

torstai 7. maaliskuuta 2013

Flunssa vai allergiaa?

Tässä on nyt monta päivää jo ollut kovin tukkoinen (ei räkäinen) olo ja olen jo miettinyt että mistä ihmeestä on kyse. Eilen ihan normaalissa kävelyvauhdissa rupesi yhtäkkiä pistämään kylkeen... outoa? Mietin vaan, että kun en ole yhtään nuhainen, niin joko täällä ensimmäiset siitepölyt muka vaikuttaa kun maa on ihan lumessa...ei kai nyt sentään?

Tänään mun piti mennä Sh'bam- tunnille, mutta oman olon ja kiireiden vuoksi päätin olla menemättä. Josko viikonloppuna jaksais tehdä reippaan hiihtolenkin kuitenkin.

Ruokailut on menneet ihan ok. Paitsi eilen. Mentiin miehen kanssa leffaan katsomaan se 21 tapaa pilata avioliitto (ja naurettiin makeasti). Otin lasten poppari-annoksen ja söin vähän miehen pussista irtsareita ja mulle tuli ihan kamala oksettava olo. Mentiin vielä leffan jälkeen ulos syömään niin sit oli kaksinverroin kamala olo - vatsa ihan sekasin. Ei tämä kroppa taida enää paljoa hyväksyä tommosta ei-niin-terveellistä ruokaa. Tai sitten metform on vähän kuin antabus noille herkuille?

Ei ole helppoa ei. Hetkittäin tää mun laihdutus menee niin upeasti, mutta sitten tulee hetkiä että tuntuu kuin tarpoisin suossa. Yhtäkkiä iskee ihan kaikki flunssat, pahat olot jne.

Paino näyttäis yhden välipunnituksen jälkeen olevan onneks laskusuunnassa. Ei mulla ole enää pitkä matka ensimmäiseen tavoitteeseen jota pitkää pelkäsin etten saa koskaan saavutettua.

Saiskos kupin kuumaa mehua ja viltin ja lastenhoitajan pariks päiväks:)

Hei ja jos joku tässä ihmetteli kun mun tunnus vaihtui Iiris -> Iiris TT ja nyt takaisin Iiris niin se oli vain sekoilua Google-tunnuksen kanssa. Sain vihdoin revittyä sen helvettiin ja takaisin blogger-tunnukseni:)

Niin ja täällä voi osallistua arvontaan:) Ei minun vaan siis voimaahoitsulle-blogin pitäjän:)

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Iloinen zumbaaja:)

Nappasin kuvan ennen zumbatunnille lähtöä. Tunti oli todella vaikea ja raskas, alkulämmittelystä asti pisti kylkeen ja en jaksanut ottaa yhtän irti lähinnä siis seurasin muita vaan ja laahustin perässä:(

Nenä on ollut pari päivää tukossa ja eilen vähän aamulla karhea kurkku... täälläpäin on pyörinyt jotain pitkäkestoista flunssaa joten toivottavasti se ei rantaudu tänne. Toki viime yö oli yhtä hel...ttiä kun molemmat lapset huuteli vuorollaan, että voihan se siitäkin johtua? Anyway, on silti hyvä olo että menin!

Lady in lila:)



Ensimmäinen tavoitevaate?


Toisin kuin monet laihduttavat äidit jotka haluavat eroon iänikuisista tunikoista, niin minä olen vasta löytänyt niiden maailman - ihania ja joustavia vaatteita :D

Ostin tämän tunikan käytettynä joskus viime kesänä/syksynä koossa XL. Saman merkin toisen XL-kokoisen tunikan jouduin vaihtamaan pienempään sovinnolla mutta niin tämä vaan on ollut yksi kamala makkarankuori. Tänäänpä aamulla päätin pienen pudotuksen jälkeen kokeilla ja tämähän sujahti päälle hienosti:)

Kuvis
Ok, trikootunika venyy kyllä, mutta ei tämä pahalta näyttänyt paitsi tietysti istuessa kun vatsamakkarat muuttuvat oikeasti makkaroiksi. Pahoittelen muuten kuvanlaatua, mutta iphone5:ssa on surkea kamera hämärässä:(

Tätä(kin) vaatetta käyttäessäni huomasin yhden kamalimmista kroppani ongelmakohdista joka on mun käsivarret. Me ollaan rotevan suvun naisia mä, äitini ja isoäitini ja jopa normaalipainoisella äidilläni on paksut ja rotevat käsivarret sekä olkapäät. Näin sitten myös mulla. Ja mitä enemmän on läskiä, sitä enemmän tuohon kainalon kohdalle muodostuu semmosta selluliittimaista ylimääräistä tavaraa joka sitten kainalomakkaran kanssa näyttää todella oksettavalta. Ei siis näytä normaalilta käsi-tissi variaatiolta ollenkaan. Aikaisemmasta elämästäni muistan, että kun paino lähestyi 80:ntä niin se makkara ihmeellisesti siitä häviää... sitä odotellessa.

Kuvista, kuten myös uusista mitoistani (jotka äsken just nauhan kanssa mittailin) näkee myös sen aika ikävän jutun, että vyötärö lienee menetetty iäksi. Ennen X-mallinen (roteva) ruhoni tuskin tulee palautumaan enää siihen - hyvä jos näistä makkaroista ja ylimääräisestä ihosta edes pääsis eroon. No toivossa on hyvä elää, ainakin vatsalihakset on treenin myötä nyt paljon parantuneet:)

Uudet mitat tuli myös siis otettua kuukauden tauon jälkeen ja tuolta ne näkee. Joka paikasta muualta oli lähtenyt mutta vatsasta ei. VAtsa onkin kyllä hankalin mitata kun en ikinä muista tarkalleen mistä kohtaa otin ja millasella ryhdillä. Plösönä en niitä ota vaan yritän oikaista selän mittauksessa suoraksi kuitenkaan vetämättä vatsaa sisään.

Tänään vuorossa Zumba:)

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Maanantain pumpit


Aamulla pakkasmittari näytti 17 astetta, mutta niin vaan oli esikoinen vietävä yhdeksäksi kerhoon. Mietin siinä lapsia pukiessani, että jos olis jättänyt aamupalan ottamatta niin se keikka olis mennyt aamuaerobisesta. No, söin kuitenkin aamupalan ja hikoilin untuvatakissa toista työntäen rattaissa lumessa ja toista kiskoen pulkassa. Jostain syystä aina maanantaiaamuisin meillä on ihan vimmattu kiire kerhoon:)

Aamupalaksi vedin mysliä ja luonnonjogua. Lidlin pähkinä-hedelmämysli on parasta, mutta siinä on kookosta joten ostan ihan sitä perushedelmämysliä. Kaurapuuroonhan verrattuna mysli on ravintopitoisempaa mutta saapa siinä hyvät rasvatkin pähkinästä samalla. Myslissä on 100gr 334 kcal ja syön n. 50 gr ja siihen reilu desi rasvatonta luonnonjugua. NAM! Ei millään aina jaksa sitä kaurapuuroa ihan joka aamu:)

Mulla menee sali/jumppakortti 7. päivä vanhaksi ja kolme jumppaa pitäis sitä ennen käydä. Päätinpä sitten aloittaa samantien maanantaina pumpilla, jota ennen nautin tuon ylläolevan mansikka-banaani-rahkajourtti-smoothien johon ripsaisin myös raakakaakaonibsejä ja auringonkukan siemeniä.

Jumppaan ehdin n.2 minuuttia ennen alkua, joten kanssajumppaat auttoivat keräämään kaikki välineet ja meni ihan sählääiseksi. No sain kun sainkin kympit kyykkyihin ja treeni kulki tänään ihan onnettoma huonosti. No - ei aina voi voittaa, painot olivat kyllä mulle ihan maximit. Ihana kaimani/PT Iiris veti tunnin aina yhtä pirteästi ja iloisesti!
Jumpan jälkeen sitten ylläoleva annos, yhteensä 400 grammaa sapuskaa josta 150 gr uunilohita, 250 gr parsakaalia ja hieman Lidlin rasvatonta raejuustoa. Hyvä fiilis mennä nukkumaan!

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Helmikuun liikunnat - pohdintaa

On kiva vetää yhteen helmikuun aikaiset liikuntasuoritukset ja mihin on mun treenit painottuneet.

Helmikuussa oli 28 päivää ja treenikertoja tuli 17 kpl. Se on minusta jo aika hyvin.

Lihaskuntotreeniä (kuntosali+body pump) oli 9 kappaletta jotka kestivät yhteensä 9 tuntia 50 minuuttia.
Aerobista sisätreeniä oli 4 kappaletta joista 2 Zumbatuntia sekä 2 Sh'bam tuntia. Yhteensä 3 tuntia 30 minuuttia.

Ulkosalla liikuin sitten hiihtämällä 4 kertaa yhteensä 3 tuntia ja 45 minuuttia.

Lihaskuntotreenit 52%   Aerobinen 48% elikin puolet ja puolet.

Toki tämän päälle tein myös lenkkejä ja muuta ulkosalla sekä niitä lumitöitä ja pari luistelukertaakin - eli sitä perusliikuntaa.

Mietin tässä nyt maaliskuuta ja kannattaako jatkaa samalla tahdilla vai hienosäätää tätä jotenkin. Mullahan oli aikaisemmin tarkoitus tehdä saliohjelmaa kolmijakoisena, mutta se on nyt ajanpuutteen vuoksi jäänyt. Se johtaisi kyllä useampiin salipäiviin joihin yhdistäisin tanssitunnin (koska haluaisin käydä niillä useammin!). Mutta ennen vai jälkeen? Olen kuullut, että molemmissa on puolensa.



Onnistumisia!



Yritin eilen kännykästä kirjoittaa pitkän postauksen, mutta niin se vaan hävisi johonkin kun piti lähettää. Nyt uusi yritys, ensimmäisenä iloiset uutiset!!

Viikkopunnitus 93.7 eli kilon verran punnitusta viime viikkoon. Oh hoh sanon vaan! Osasyynä varmaan on myös orastava "vatsatauti" tai sitten ei...en tiedä:)

Arkipäivien liikunnat jäi multa "vähäisiksi" kun oli niin paljon menoa; maanantaina punttis, tiistaina leppoisaa hiihtoa 5km ja perjantaina body pump (jossa vedin taas maksimipainot kyykyissä ja selässä uusiksi!!!). Mutta menojen hyvä puoli oli se, että keskiviikkona oli oikein mässypäivä. Työkaverin kanssa mentiin syömään hampurilaisravintolaan (siis semmoiseen oikeaan) ja sieltä Queen-musikaaliin. Ehkä se mässy tässä nyt auttoi buustaamaan!

Mun piti tehdä vielä postaus Nutriletten pasta-ateriasta jonka sain testattavaksi.

Kaikkihan (tai ainakin ne jotka on nutranneet) tuntetavat näille (suolaisille) ateriankorvikkeille tutun sahanpurun maun.  No sama maku toistuu tässäkin, ehkä se on just siitä kun kaikki vihannekset ja muut on muutettu jonkunlaiseksi jauhoksi josta itse soosi keitetään.

Ohjeessa oli keittoaika 10 min (mikrossa), 2*5 min. Kun tämä annos oli sen ajan ollut mikrossa, pastat olivat edelleen raakoja joten se vaati vielä kolmannen kerran. Meidän mikromme oli ohjemikroa myöskin tehokkaampi (ohjeessa oli 800 kw ja meillä 1000 kw) eli kyse ei voinut olla siitä. Kun sitten vartin päästä sain limaisen luomuksen pois mikrosta, niin se piti vielä pitää poskeen.


No tältä se sitten näytti. Ei mitään gourmet-ruokaa? 291 kcal on tämän aterian sisältö josta varmaan suurin osa koostuu pastasta. Annos oli ihan ok-kokoinen ja kun lisäsin vähän raejuustoa niin sain siihen makuakin. Siltikin tämä tuntui aika oudolta ruoalta. Tuohon kalorimäärään olisin itsekin saanut tehtyä pastan ja vaikka tomaattikastiketta... ihme pöperöä suoraan sanottuna.

Otin tämän ennen pumppituntia, jotta sain vähän energiaa ja kyllä se siihen toimi. Pitkähkö valmistusaika miinusta, proteiinipatukka olisi toiminut nopeammin (ja varmaan halvempikin?).

Ostaisinko itse? En.
Arvosanaksi annan kuitenkin asteikolla 4-10 7 koska tämän kuitenkin sai kurkusta alas ja varmaan ajaa asiansa eli antaa energiaa.


Jes, tänään lähdetään kaverin kanssa merenjäälle hiihtelemään. Mun ystävät on järjestään kaikki raskaana joten tämänkin päivän hiihtäminen on leppoisaa menoa. Hyvä joskus näinkin! Ens viikolla taas enemmän sporttailua sportailun vuoksi!