Pages

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Jiihaa!! Taas satulan päällä!

On ollut niin hankalaa ja vaikeaa tämän ihmeellisen viruksen kanssa. Mukamas terve olo, mutta pienikin rasitus tuntuu kropassa.

Viikonloppu, ja oikeastaan koko viime viikko, meni sairastellessa ja lasten kanssa touhutessa. Paitsi että oli parit joulusyömiset (ja juomiset) myös.

Keskiviikkona olin töiden kautta yhteistyökumppanin tilaisuudessa johon kuului myös "food & drink". Eikä mitään joulupöperöä vaan aivan älyttömän hyvää italialaistyyppistä ruokaa. Erilaisia salaatteja, vuohenjuustoa, punajuurta, savukalaa ja aivan mielettömän hyvää vaaleaa leipää. Söin vain alkuruokia:) Ruokajuomana vettä ja jaffaa, olin fiksu! Oli tosi freshaavaa muutenkin päästä vähän pois niistä pienistä piireistä ja itse asiassa saattoipa tämä tuoda mulle yhden työkuvionkin... se selviää varmasti lähiviikkoina.

Perjantaina sitten oman putiikin pikkujoulut. Perinteisempi buffetti ja taas mulle maistui pääasiassa ne alkuruoat. Taidan olla Tapas-ihminen:)

Mutta perjantaina totesin taas kerran, että alkoholi ei sovi mulle ollenkaan. Mun kroppani ei oikein selviä edes pienestä määrästä. Join kuuden ja yhdeksän välillä yhden totin, pienen lasin glögiä ja ehkä 12 cl punkkua. Lauantai meni kamalassa kohmelossa ja väsymyksessä (olin siis jo puoli kymmenen laittamassa lapsia sänkyyn ja puoli yksitoista itse sängyssä) ja vielä eilen sunnuntainakin kummallisen nuutunut olo. Yhdestä annoksesta selviän mutta kaikki sen yli on liikaa. No tuleepahan ainakin pysyttyä raittiina.

Tänään kokeilin onneani ja lähdin pyörällä töihin. Jalat selkeästi on taas unohtaneet mitä polkimilla tehdään, niin kovin otti reisiin. Ja olis kyllä ollut astmapiipulle käyttöä. Jouduin aika paljon himmaamaan. Mutta tässä ollaan nyt. En ole ikinä elämässäni vielä työmatkoja polkenut joulukuun puolessa välissä pyörällä joten onhan tämä saavutus.Seuraava etappi on polkea vielä tammikuussakin:)

En ole käynyt vaa'alla mutta jossain 93-94 kilon paikkeilla se on ollut. Näiden syöminkien jäljiltä oli kovat turvotukset joten täytyy antaa niiden vähän laskeutua.

Turvotuksista puheenollen, onkohan se ihan normaalia että jalat on koko ajan turvonneet? Olen aina ollut hienonilkka-tyyppiä ja nykyään minkä tahansa sukan reuna jättää jalkoihin tosi rumat turvotusjäljet. Tämä tyhmä vaiva on alkanut toisen raskauden jälken. Mielestäni käsissä ja sormissa ei ole paljoakaan, mitä nyt sormus ei välillä mahdu ollenkaan, mutta nuo jalat on kyllä jo vähän hankalat. Ja rumat. No tähänkin selviää torstaina varmaan syy.

Pääsin keskittymään taas viikonloppuna fysiikkaan ja olen saanut laskettua nyt aalto-opin kirjasta tosi hyvin laskuja. Havahduin siihen, että niiden kaavojen pyörittely meni jo aika hyvin joten kyllä tämä taas tästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!