Pages

tiistai 3. syyskuuta 2013

Saikkarilla

Kävin taas päänsisäisen keskustelun siitä, oletnko tarpeeksi sairas jäämään kotiin vai en. Synnynnäinen työnarkomaani aina vaan...

Kun tiedän oman sairauteni ja sen, että varhainen lepääminen voi vähentää jälkitautien määrää niin päädyin ilmoittamaan töihin että olen kipeänä ja pysyn kotona. Peiton alla.

Ja taidan olla koko lyhkäisen työviikkoni.

Eilen hoitotäti oli lasten kanssa koko aamupäivän että sain nukkua ja tänään hoidin itse lapset, isomman iltapäiväkerhoon ja pienemmän sänkyyn (ja itseni tähän koneelle). Huomenna tulee taas hoitotäti.

Huomenna menen lääkärille muutenkin - olinhan varannut ajan tämän jalan/kyynärpään ja kilpirauhaskokeiden vuoksi (aion pyytää siis verikokeita jotta näen onko arvot pahentuneet/parantuneet keväästä). Ja samalla varmaan keskustellaan taas tästä flunssasta ja mahdollisista jälkitaudeista.
En halua nimittäin samaa tilannetta kun pari kertaa aikaisemmin jo tänä vuonna, että kärsin viikko/kuukausikaupalla poskiontelontulehduksesta ennenkuin uskaltaudun menemään lääkäriin.

Valintani jäädä kotiin oli oikea, olotila on koko ajan pahentunut. Ensin kurkku, sitten nuha, sitten limainen yskä... rohisen kuin keuhkotautinen (no...sitä mä kyllä oikeasti olenkin).

Kunhan tästä taas selvitään, laitan pyörät pyörimään (siis fillarin) ja salille taas. Kovat on ajatukset ja haasteet myös tuon ruokapuolen virittämisen kanssa. Olen muuten miettinyt myös talvipyöräilyä. Onko kenelläkään kokemusta? Voisi nimittäin olla ihan mielenkiintoista, jos astmaltani vaan pystyn.

Eiköhän tämä taas tästä mene ohitse. Tältä viikolta oli Sh'bam-tuntikin peruttu niin en menetä mitään. Ehkä sitten jo ens viikolla tanssiakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentointi on tervetullutta - risut ja ruusut. Kiitos!